Torstaina oli suunta jälleen Villähteeseen mölleihin. Ei ollut tällä kerta ihan niin kivan suoraviivainen rata kuin viimeksi. Rataa katsellessa huomasin pari hankalaa kohtaa (alun vinot hpyt, serpentiinin tapainen) ja rataan tutustuessa vielä muutaman lisää (alussa tarvittaisiin putkijarrua, A:lta tiukka kääntyminen, putki osoitaa suoraan seuraavan putken väärään päähän). Minien suorituksia katsoessa se ei näyttänytkään kovin hankalalta, mutta siellä ei ollutkaan oikeastaan sellaisia kiihkeitä ja raketinnopeita koiria joille tämä rata olisikin sitten hankala. Jedi nyt ei mielestäni ihan raketinnopea ole, voisi mennä kovempaakin, mutta kiihkeä se ainakin on. Omaa vuoroa odotellessa se taas vähän hengaili, nuuhki maata, mutta sitten kun näytin sille muiden suorituksia niin se taas sekosi. Sille pitää näyttää niitä muiden suorituksia, koska muuten se ei mene niin kovaa, mutta jatkossa teen sen vasta meitä edellisen koirakon kohdalla :D
Videolle tuli vain toinen radoista, ensimmäistä kuvatessa kuvaajan kännykän muisti täyttyi eikä taltioitua saatu kuin alle puolet. Toiselle radalle annoin sitten oman kännykkäni kuvausvälineeksi. Molemmat radat meni kyllä aika samalla tavalla. Ekalla Jedi kaarratti enemmän, toisella sitten meni väärän putkensuuhun. Molemmissa ohitti yhden hypyn eikä serpentiini onnistunut. Molemmilla kerroilla se myös karkasi suoraan koirien luo, mikä vähän ärsytti, mutta se ei kyllä mitenkään ollut oma vikani kun he itse tulivat siihen loppusuoran päähän. Jos tahtoo katsella, ja pitää koiraa siinä hihnassa vieressä, niin en ymmärrä miksei sitten voisi mennä vähän sivummalle.
Oli vähän ristiriitaset fiilikset radan jälkeen. Toisaalta olin hirveän tyytyväinen Jedin vauhtiin ja siihen että se otti kaikki kontaktit, mutta toisaalta ärsytti kun tuntui ettei se ollut yhtään mun hallinnassa. Tokikin Jedin kanssa agility on aina kivaa ja olin enemmän iloinen kuin ärtyissäni, mutta olen nyt kuitenkin brutaalin rehellinen ja myönnän että kyllä se aina ärsyttää kun ei onnistu (en sitä tietenkään koiralle näytä). Myöskin on vähän fiilis että miten me oystytään virallisissa onnistumaan kun ei mölleissäkään onnistuta saamaan nollaratoja. Mutta, viisaiden ihmisten kanssa puhuttuani olen tullut siihen päätökseen että startataan joka tapauksessa virallisissa nyt loppukesästä vaikkei ehkä ihan kisavalmiita olla. Koska olen itse aloittelija, pitää siihen kisaamisen ihan opetella ja kuulemma siihen että tietää milloin ja mitä tehdä kisapaikalla menee ainakin sen kymmenisen starttia (milloin käyn vessassa, missä välissä lämmittelen koiran jne.). Ei mulla kuitenkaan mikään kiire kakkosiin tai kolmosiin nousemiseen ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti