Tokomasennus

Kirjoitin melkein kuukausi sitten luonnokseksi pujottelujuttuja, mutten ole jaksanut julkaista sitä. Umppaan sen siis nyt tähän tokojuttujen sekaan.

Tällä hetkellähän tilanne on se, että Jedi osaa kyllä pujotella, se hakee hienosti kulmia, kestää minun liikettäni ja pujottelee jopa suht itsenäisesti. Mutta, vauhti uupuu. Vauhtia riittää ehkä möllitasolle ja ykkösluokkaan, mutta kun toivon mukaan meidän agilityura ei pääty sinne niin tahdon Jedin menevän alusta asti niin lujaa kuin pääsee.

Alunperin Jedille opetettiin kepit naksuttimen avulla. Nyt kun ajattelen, niin se ei ollut tosiaankaan paras tapa opettaa Jedille keppejä, vaikka se ehkä joillekin sopii. Kun Jedi ei ole perso ruuan perään ja perusvireeltään aika rauhallinen, niin pujottelustahan tuli vain temppu jossa se kävelee keppien puolelta toiselle. Alusta asti olisi pitänyt olla sitä vauhtia, lelu ja jeejee -meininkiä. Nyt sitten olen laittanut vinokepit takapihalle. Videomateriaalia on harmittavan vähän, koska useimmiten treenataan ex tempore lenkin jälkeen. Tässä kuitenkin videota kepeistä pari viikkoa sitten, ensimmäinen ja viimeinen keppi on vinossa ja muut suorassa. Nykyään on jo kaikki suorassa. Videolla ei ihan näy mutta teen siinä siis myös persjättöjä, valsseja ja takaaleikkauksia.



Mutta niitä tokojuttuja. Mulla on ollut ihan valtava innostuksen lopahtaminen noudon vuoksi. Jedi on useamman kerran oppinut noutamaan ja tehnyt sitä melkein hienosti, niin että on kasassa melkein valmis liike, kunnes se taas päättää että kapula on ällöttävä ja koko nouto hajoaa. Nyt olen yrittänyt opettaa koko hommaa ihan alkeista, siitä että Jedi tökkäisee maassa olevaa kapulaa, avaa vähän suutaan, ottaa sen suuhunsa jne. Jedi vain paineistuu ihan valtavan helposti tästä hommasta. Olen varmaan joskus kirjottanut etten ole koskaan huomannut Jedissä paineistumisen merkkejä - nyt olen. Muutamassa muussakin tilanteessa se on tehnyt samaa, katsoo minua surkeana korvat luimussa, sellaisissa tilanteissa kun se tietää mitä minä siltä haluan muttei vaan millään tahtoisi/pystyisi tehdä sitä. En itse ole mitenkään painostanut Jediä, vaan ollut hiljaa ja odottanut. Saattaa olla että se on oman turhautumiseni aistinut. Noudon opetus ei siis etene mihinkään, koska joka treenikerralla Jedi ei muista mitään edellisestä.

Treeni-into ei ole ollut ylimmillään mutta raahauduin kuitenkin eilen treeneihin, ensimmäistä kertaa jatkoryhmään. Vuosi sitten keväällä kirjoitin tänne että käydään kesä alkeisryhmässä ja sitten syksyllä mennään jatkoon. Se on vähän venähtänyt, koska olen valtavan saamaton ihminen; mieluummin pelaan varman päälle ja teen helppoja juttuja, enkä haasta itseäni. Olisin kyllä voinut siirtyä jatkoon jo aiemminkin.

Aluksi Jedi oli kamala, tuijotti muita koiria eikä jaksanut kuunnella minua ollenkaan. Huomasi ettei olla pitkään aikaan käyty treeneissä. Sitten Jedi oli ihana; teki täysillä, keskittyi, repi lelua innolla (se on viime aikoina ollut välillä hyvin välinpitämätön leluja kohtaan muiden koirien läsnä ollessa), lopussa se väsähti täysin; tunti ja vartti oli IHAN liian pitkä aika treenata.

Ensimmäisenä oli paikkamakuuharjoitus, alokkaan malliin mutta tietysti sai olla sopivalla etäisyydellä, palkata välissä ynnä muuta. Luotin siihen että Jedi pysyy, koska kaikki paikallapysyminen on ollut aina sen bravuuri. Se ei ole ihan tyypillinen sähikäissheltti, vaan omasta mielestäni pohjimmiltaan varsin rauhallinen luonne. Jöin siis ehkä puoliväliin oikeasta etäisyydestä, olisiko ollut noin seitsemän metriä, enkä palkannut välissä. Jedin vieressä oli sen mielestä aivan valtavan kiinnostava heeleri, jota se tuijotti melkein koko ajan, ja jossain vaiheessa se myös valahti lonkalleen. Muuten tosi hyvä.

Tehtiin luoksetuloa osissa. Ensin odotteluosuutta, eli jätettiin koira, mentiin parin metrin päähän ja palattiin koiran luo. Ei siis ollenkaan varsinaista luoksetuloa. Tässä ei mitään ongelmaa. Sitten tehtiin vauhtiharjoitusta. Koira odottamaan, lelu kädessä vähän matkan päähän ja vapautus, ei siis sivulletuloa. Lisäksi sitten se viimeinen osuus eli sivulletulo. Koira odottamaan ja vauhdikas kutsu sivulle. Kaikki osaset meni tosi kivasti ja Jedi tuli jopa joka kerta tosi suorasti sivulle.

Tehtiin myös liikkestä maahanmenoa eikä siitä ole oikeastaan mitään sanottavaa. Jedille se on tosi varma liike. Ainoastaan se ihana heeleri vei taas huomiota seuraamisosuudesta.

Lopuksi tehtiin vielä nämä molemmat liikket liikkuroituna kuten alokasluokassa ja me oltiin tietenkin viimeisenä vuorossa. En ihan tiedä mitä tapahtui, mutta Jedi alkoi siinä odotellessa haistella maata ihan hulluna. Ei siis mitään mm-kivoja-hajuja-tyyliä, vaan ihan koko ajan nenä maassa. Joko se oli vain niin väsynyt ja meni siksi sijaistoiminnoille, tai sitten se aisti oman pienen jännitykseni, paineistui ja meni siksi sijaistoiminnoille. Saattaa myös olla että sillä oli kamala jano tai kamala kakkahätä; kun lopulta päästiin ulos se joi joka ikisestä lammikosta ja teki tarpeensa. Kun sitten me oltiin suoritusvuorossa, sain lopulta Jedin keskittymään. Kaikki meni muuten kivasti mutta seuraamisessa kamalaa lahnailua ja luoksetulossa tuli ravilla. Se oli mielestäni ihan oikeutettuakin, sillä oltiin oltu yli tunti jo treeneissä. Ihan kiva että saa kattavasti treenattua, mutta ei se ole reilua koiria kohtaan. Mieluummin kävisin puolen tunnin treeneissä.

Pitää nyt katsoa tätä paineistumishommaa. Toivottavasti se liittyi vain väsymykseen. Noudon voisi kai laittaa jäähylle hetkeksi aikaa kun se avoin luokka ei kuitenkaan kutsu pitkään aikaan. Alokasluokka meillä on hyppyä lukuunottamatta jo miltei hallussa, ainoastaan seuraamisesta voisi hioa vähän käännöksiä. Hui! Pitää kuitenkin katsoa vähän miten nämä tokon sääntömuutokset vaikuttavat ja muuttuuko alokas ensi vuonna. Olen myös miettinyt että rally-toko voisi olla meidän juttu, ei noutamisia ja saisin kehua Jediä koko ajan.