maanantai 12. tammikuuta 2015

Hyvä, eli huono

 Sunnuntaina herätys kuudelta ja matkattiin Lahteen surkeassa säässä. Sellaisia asioita tämä koirien kanssa touhuaminen teettää.

Oli siis Lahden ryhmänäyttelyn aika. Wannabe-näyttelykoira Jedi kävi vielä kehässä keikistelemässä, viimeisen kerran jos nyt ei ikinä niin ainakin pitkään aikaan. Ei se ole syntynyt kehien kuninkaaksi, turha siis rahoja tuhlata. Ihan kivahan se toki on nähdä tuttuja ja niin päin pois mutta ehkä se puoli toteutetaan jatkossa agilitykisoilla... ;)

Jedille siis keltainen nauha eli arvostelu hyvä ja seuraavanlainen arvostelu:

Erittäin hyvän tyyppinen, hieman ilmavan vaikutelman antava uros. Hieman pieni pää suhteessa runkoon. Pyöreähköt silmät. Hieman haja-asentoiset korvat. Pystyt lavat ja suora olkavarsi. Riittävä rinnan syvyys. Hyvin kulmautunut takaosa, sopusuhtainen luusto. Liikkuu kevyesti mutta hieman lyhyellä askeleella. Esiintyy ja esitetään hyvin.

Varsin totuudenmukainenhan tuo muuten on mutta pieni pää -kommenttia vähän naureskeltiin porukalla. Näkemyksiähän on toki erilaisia mutta mielestäni Jedillä on pää ihan samassa suhteessa runkoon kuin muillakin shetlanninelukoilla.

Jedihän ei enää harrastuksia varten tarvitse mitään näyttelykäyntejä, joten mielessäni on pyörinyt vähän ajatus sen kastroimisesta... Eipä siitä jalostukseenkaan ole (omasta mielestäni Jedillä olisi rodulle annettavaa luonteensa ja sydäntä lukuun ottamatta terveytensä vuoksi, mutta muuten on vähän liian paljon vikoja...) joten eihän sillä suurempaa käyttöä palleilleen ole. Vähemmän haistelua ja stressaamista nartuista, mahdollinen lihominen ja syöpäriskien pieneneminen huokuttaisi. Mutta onhan se aika lopullinen juttu, ettei se ihan lähiaikoina ole toteutumassa vaikka siihen ratkaisuun päädyttäisiinkin.

9 kommenttia:

  1. Mä ymmärrän täysin ton kastroimis ajatuksen. Areshan menettää varmasti pallinsa jossain kohtaa. Sitä en aio ihan hermoheikkouden vuoksi käyttää jalostukseen ja mitään kehien kuningasta siitä tuskin tulee. Nenässä edelleen vaaleanpunaista ja on vähän "heppoinen" rakenteeltaan verrattaen kehien kuninkaisiin :) Mutta sillekin pitää ensin pari hyväksyttyä tulosta tietenkin hakea.
    Atlakselle oon miettinyt 1-2 pentueen tekemistä, mutta sillä puuttuu vielä sydän-silmä-tarkki. Atlas onneks on suht helppo uros hormoneidenkin kanssa, toisin kun Ares :D
    Mut ihan samaa mieltä siinä oon, että jos palleille ei käyttöä ole, niin sama napata pois! Ihan vaan juuri sillä, että elämä yleisesti ottaen helpottuu + syöpäriski sekä eturauhasvaivojen mahdollisuus pienenee :)

    Musta Jedi on ihana ja voisin hyvin kuvitella ottavani siitä jälkeläisen, mutta harmi et on tuo sydän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmihan se sydän on kun olisi minustakin tosi kiva saada joskus Jedin poikanen, tosin luulen että sillä on liikaa vikoja että kukaan sitä jalostukseen huolisi (heikohko rakenne, huono syömään, puuttuu yksi hammas, aika monta matadoria sukutaulussa jne...) vaikka sydän kunnossa oiskin. Mulla tossa kastroimisessa mietityttää se että jos tuleekin vielä näyttelykipinä myöhemmin, jos rumasta ankanpoikasesta kuoriutuukin vielä aikuistuttaan oikea komistus... :D Mutta olisihan siinä ne hyödyt, saa nähdä mitä tehdään. Iskän mielestä kastroimisajatus on aivan kamala ;D

      Poista
    2. Hah joo, siis itellä kans se et pakko odottaa Areksen kanssa johonkin ~2v ikään, jotta oikeesti nään mitä tosta tulee. Toi kehittyy niin hitaasti. Ihan näyttelyitä ajatellen. Itteä myös jännittää se, jos pallien vieminen muuttaa luonnetta hirveesti :D En kuitenkaan haluais et se muuttuu ainakaan huonoon suuntaan, kun niitäkin kuullu.
      Se on yleensä miesten mielestä ihan kamala ajatus ettei olis palleja :DD

      Poista
    3. Joo mäkin oon kuullu näitä juttuja että kastroinnin jälkee luonne muuttuu lapaseksi, Jedi on niin ihana pikku wannabe-ärrieri ja sellaisena tahtoisin sen pysyvänkin! :D

      Poista
  2. Mä oon kanssa miettinyt Pörrille kastrointia. Siitä ei ikinä tule jalostuskoiraa ihan jo kokonsa vuoksi, joten sikäli pallien olemassaolo on yhdentekevää. Vähän samoja ajatuksia on itellä kuin teilläkin. Olis tosi kiva, jos koira ei olis enää niin paljon hajujen perään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä ei ainakaan ole sitten huolena mahdollinen näyttelyistä innostuminen ;)

      Poista
  3. Meillähän Noppa kastroitiin lokakuun lopussa. Selkein vaikutus tuntuu vielä toistaiseksi olevan "vain" se, ettei tyyppi juutu nenästään pissoihin kiinni. Muuten en oo huomannut vielä muutoksia luonteessa, en suuntaan enkä toiseen. Testosteronin jämien poistumisessa elimistössä menee tosin se 2-3 kuukautta, että lieköhän kaikki vielä poistuneetkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noihan taitaa olla vähän yksilöllisiä juttuja miten kastrointi vaikuttaa. Onneksi ei teillä ainakaan vielä mitään negatiivistä ole tullut. Tosin haittoja oon lukenu vaan turkin höttööntymisestä ja luonteen muuttumisesta. Hyötyjen lista on aika paljon pidempi :)

      Poista
  4. Onpas teillä kiva blogi, jään mielenkiinnolla seuraaamaan!
    http://avasheltti.blogspot.fi

    VastaaPoista