tiistai 11. huhtikuuta 2017

Agility on yllättävää

Ja välillä tuntuu että Jedi osaa olla vielä yllättävämpi.

Noin tulokselliselta puolelta en odottanut paljoakaan kotikisoista. Halusin vain, että meillä olisi Jedin kanssa kivaa ja saataisiin pitkä kisatauko katkaistua ihan hyvillä fiiliksillä. Odotuksissa oli, että Jedi keksisi jotain omaansa ja lähtisi lapasesta, koska ollaan tosiaan tehty aika vähän agilitya viimeisen puolen vuoden aikana.

Ekalla radalla katselin jo alusta, että ei ehkä tule onnistumaan koukerot oikein päin Jedin kanssa. Mutta niin vain me tehtiinkin yhteistä rataa koko ajan! Tuntui siltä, että meidän yhteistyö on hyvää ja ohjaus sujuu. Puomivitonen ei himmentänyt omaa tyytyväisyyttäni rataan. Tiedossa on, että puomi on aika heikolla mallilla ja se vaatii paljon vahvistamista. Etenemä tällä radalla oli paras mitä kolmosten agiradoilla meillä on ollut, 4,49 m/s!


Toisella radalla jännitin hieman puomia, tällä kertaa en keskittynyt siihen että Jedi menisi sen nopeasti vaan että se menisi varmasti. Hidastahan se oli, kun Jedi jäi juuri kontaktin yläpuolelle jumittamaan. Noin muuten ihan ok rata, nolla ja kolmansia :)


Kolmas rata oli myös ihan kelpo menoa, joten saatiin kasaan tuplanolla!


Neljäs rata oli ehkä helpoin ja kivoin päivän radoista, paljon oli kunnon juoksupätkää. Mulla vaan ei enää oikein pää ja jalat pysyneet mukana, joten hylyksi meni :D Hauska rata joka tapauksessa.


Jedi yllätti minut sekä muut sillä että sehän oikeasti pysyi hanskassa! Treenilistalla nyt ainakin kontaktit ja esteiden ennakointi, mutta muuten tuntuu että meillä on ihan hyvä agilitykunto (kopkop). Ehkä taukoilu on ollut tuloksekasta. :) Agility on toistaiseksi taas tosi kivaa ja toivottavasti pysyykin sellaisena ainakin jonkun aikaa. Agilitykuplassa eläminen on ihanaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti