Hormonit hyrrää

Niin, maanantaina vedettiin taas agilitytreenejä, nyt meillä on tämä syksy vakiovuoro aina maanantaisin, kiva päästä tekemään ihan säännöllisesti!

Alussa Jedi oli tosi innoissaan menossa putkeen, mutta kun yritettiin lisätä siihen alkuun hyppy takaakierrolla, se tulikin jotenkin innottomaksi ja haahuilemaan. Olin ihan ihmeissäni ja vähän turhautunutkin, kun se ei useammankaan toiston jälkeen ymmärtänyt tehdä. Kouluttaja sitten sanoi, että se vähän kusettaa minua. Miksi sitä hyppimään, mää tahtoisin tonne putkeen! Sitten korjasin sen käytöstä enkä antanut sen enää haahuilla, ja toistojen välissä otin sen syliin ettei se juuri ehtisi kyllästyä ja alkaa haahuilemaan. Kyllä siinä saatiin lopulta ja tekemisen meininkiä, varsinkin kun tehtiin sellaista radanpätkää että minäkin oikeasti juoksin! Se pitää niin minun kanssani juoksemisesta ja tekemisestä.

Unohdin lisätä numerot mutta kyllä se näinkin menee... :D

Mietin että onkohan tämä nirsoilukin osittain tämän teinimoodin syytä, Hänen Kunnianarvoisa Ylhäisyytensä tahtoo vain parasta, ja aina se paraskaan ei kelpaa. Kyllä se yleensä kuitenkin päivän paastoilun jälkeen syö, pitää vaan muistaa pysyä lujana vaikka välillä vähän ahdistaakin se syömättömyys, monelta ihmiseltä on tullut kommenttia että tuo on vähän turhan hoikassa kunnossa. Niin on mutta mitenkäs sitä lihottaa kun se ei syö? Toivottavasti iän myötä tämäkin asia poistuisi. Muutakin pientä teineilyä on ollut huomattavissa, isäni kanssa Jedi ei olisi millään halunnut lähteä lenkille vaikka varmasti olisi jaksanut, oli vain jäänyt paikalleen. Luoksetulokutsun merkityskin välillä unohtuu... Mutta ilmeisesti minulla on ainakin jonkinlaista auktoriteettiä tuohon koiraan, se tietää ettei minun kanssani pelleillä esim. lenkeillä. Se minun kanssa pelleily tapahtuu silloin kun olisi jotakin kivempaa tarjolla (hajut, agiradalla putki...) mutta vanhempiani se yrittää jallittaa esittämällä surkeaa jottei sen tarvisi tehdä edes joitain perusasioita.



Tiistaina mentiin sitten mukavalle kahden tunnin metsälenkille Manu-poijaan kera. On se vaan niin paljon mukavampaa ulkoiluttaaa koiraa vapaana! Otin pistkästä aikaa kamerankin mukaan, en ole ottanut kuvia varmaan pariin viikkoon :D

 Sieltä se tulee!