Pitkä aika kun viimeksi olen kirjoittanut ja paljon on ehtinyt tapahtua kaikenlaista kivaa! Itsekin pääsin yliopistoon ja jännittävät, uudet tuulet puhaltavat... Paremmin meidän elämää voi seurailla nykyään Instagramin puolella, sinne siis jos kiinnostaa enemmän. :)
Loki on käynyt kevään aikana parissa mätsärissä, ollen kerran PUN2 ja toisen kerran PUN1 BIS6. Ilman häntäänsä se olisi aika kehäkettu ihan näyttelyihinkin :) Tosi mahtavaa kyllä, miten vakavasti ja innokkaasti se ottaa vastaan kaikki tehtävät, vaikka se olisi sitten viisi minuuttia pönöttämistä niin Loki tekee senkin täysillä.
Loki on myös käynyt monissa möllikisoissa ja usein ollaan saatu nollia ja voitettukin :) Huhtikuun lopulla saatiin nollarata, mutta Loki oli kyllä tosi pahasti kiinni minussa. Helatorstaina taas oli jo parempaa ja itsenäisempää menoa. Nykyään huomaa treenin tuloksen ja Loki irtoaa jo aika mukavasti - kesäkuun lopulla mentiin kisoissa pisintä rataa ikinä sekä ensimmäistä kertaa pituus. Aika mahtavasti siitäkin suoriuduttiin!
On Jedinkin kanssa tehty! Huhtikuussa oltiin jälleen kerran ihanan Kati Kylliäisen koulutuksessa, jossa Jedi meni tosi hienosti ja saatiin vähän uusia eväitä meidän ikuisuusongelman eli välistävetojen treenauukseen. Katin oppiin on aina kiva mennä.
Jedi myös kisasi yhteensä viidet kisat, joista yhteensä tuloksina neljä nollaa. Ihan ei päästy tavoitteeseen, jonka olin asettanut, eli SM-tulokset kasaan - se jäi tällä kertaa tuplanollan päähän. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä ei oltaisi suuriin karkeloihin siltikään lähetty. Lisäksi toteutui eräs suuren suuri unelma: Jedi sai 28.4. Mikkelistä agilitysertin! Monta kertaa se on jäänyt jostain hyvin pienestä kiinni, kuten rimasta tai sadasosista, vielä useammin ei Jedin vauhti ole riittänyt läheskään, mutta tällä kertaa kaikki osui kohdalleen! Olen vieläkin ihan valtavan onnellinen, kisapaikalla tihrustin onnenkyyneleitä :') <3
Rakas pieni <3
Pari muuta hyvää kisarataa:
Tuolla Lahden kisoissa menin itse venähtäneellä polvella, että olen kyllä aika tyytyväinen siihen miten hyvin meni särkylääkkeen ja ideaalisiteen voimalla :D
Loki on nyt hiljalleen päässyt enemmän ja enemmän agilityn makuun myös, kun mentiin kesän aikana järjestettävään valmennukseen. Viidestä kerrasta on nyt käyty kolme, ja on tosiaan jo nähtävissä kehitystä. Ihanaa kun on apua ja oikeasti kunnolla suunniteltu kokonaisuus, tavoitteet ja kotiläksyjä. :) Suurin ongelma on ollut se, että Loki tykkää olla minun lähelläni ja tulee helposti mukaan minun liikkeeseeni. Irtoamisen ja itsenäisyyden kanssa siis paljon harjoiteltavaa.
Hyppyjen ja putkien lisäksi Loki osaa nyt myös pujotella! Tasan kuukausi siihen meni, että sen taidan oppi. On se vaan niin makea!
Toukokuussa Loki täytti jo vuoden. Juhlan kunniaksi se päätti tiputtaa melkeinpä kaiken turkkinsa, joten nyt ollaan sporttilookissa. Ei se mitään, itse tykkään!
Heti seuraavana päivänä piti sitten jo mennä röntgenin alle, koska halusin tietää justnytheti, millainen luusto on. Ja sehän on hyvä! Lonkat B/A, kyynärät 0/0, selkä LTV0 VA0. Kelpaa jatkaa aksan parissa. <3
Viimeiset kisailut taputeltu ja loppuvuosi voidaan vain lepäillä. Mitään sankaritarinoita ei kummankaan koiran karkeloista saa kirjoittaa, mutta ihan kivaa meillä silti oli. :D
Jedin kanssa agilitykisoissa 2. joulukuuta. Tuomarina oli Mika Kangas, jonka radoilla ei olla aiemmin käytykään. Kaikki radat olivat profiililtaan sellaisia meidän ratoja, suosivat kyllä meidän vahvuuksia ja olivat kaikin puolin tosi kivan oloisia. Silti tuloksiksi triplahylly... Putkivirheitä tuli sellaisissa paikoissa mistä en olisi yhtään ajatellut. Muuten olin menoon tosi tyytyväinen.
Sitten päästäänkin siihen Messariin, joka oli reissuna aikamoinen katastrofi...
Shelttipennut oli aikataulussa kahdeltatoista. Mä olen sellainen ihminen, joka on aina kaikkialla liian aikaisin ja stressaan tosi paljon sitä, että jos myöhästyn. En kuitenkaan ole koskaan aiemmin ollut messarin näyttelyissä, niin en osannut arvioida, miten järkyttävän ruuhkaista siellä olisi. Päästiin messarinparkkipaikkajonoon noin 20 yli kymmenen, eli ihan hyvissä ajoin toistaiseksi. Siinäpä sitten jonossa istuttiin ja istuttiin, niin että pikkuhiljaa tuli olo että kohta on jo kiire. Parkkipaikka oli pian enää muutaman auton takana, kun meille tultiinkin ilmoittamaan, että se on täynnä, menkää Hartwall-areenan parkkiin. Pikaisesti meille kerrottin ohjeet, miten sinne pääsee, mutta eihän sitä tietenkään voi muistaa tuollaisessa tilanteessa, joten harhaan ajettiin, ja kello lähestyi yhtätoista. Onneksi oli taas äiti matkassa kuskina, joten käskin hänen vain jättää meidät kadun viereen, josta sitten käveltäisiin messariin. Loki kainaloon, reppu selkään ja suunnistusretkelle. Heti ensimmäisissä liikennevaloissa oli onneksi muita messarin etsijöitä, niin en jäänyt täysin omilleni. Lopulta päästiin kuin päästiinkin Lokin kanssa oikeaan paikkaan.
Eipä ne vaikeudet vielä siihen päättyneet. Näyttelykutsussa oli neuvottu, että pentunäyttelyihin ensisijaisesti ovesta 5.6, mutta ajattelin, että helpompi vain mennä lähimmästä ovesta ja sitten etsiä se oikea halli sisältäpäin. Väärin ajateltu! Etsintään meni ainakin parikymmentä minuuttia, kun jouduin viideltä eri ihmiseltä kysymään neuvoa, mistä löydän hallin viisi. Aina se neuvojen loppupää haihtui mielestäni, kun pääsin vähän matkaa kulkemaan. Ikuisuuden jälkeen löysin shelttikehän laidalle. Siinä vaan tuli jo mieleen, että kehtaanko koko koiraa edes viedä kehään, sillä parkkipaikka, jonka läpi kuljimme Lokin kanssa, oli todella märkä ja kurainen ja Loki tietysti juuri sen näköinen. Loppujen lopuksi sain sen putsattua kunnon määrällä vettä, pyyhkeitä ja paperia. Ei Loki mikään maailman siistein ja edustavin koira ollut, mutta sen verran paremmassa kuosissa että sen kehtasi kehään viedä.
Siihen päättyivät meidän reissun katastrofitapahtumat, onneksi. Hyvä puoli ehkä oli siinä, että säästettiin hieman messarin ryöstöhinnoista, eli 12€ parkki vaihtui ilmaiseen kadunvarsiparkkiin parin kilometrin päässä. :D Onneksi meillä ei hirveästi ollut tavaroitakaan, niin se oli ihan siedettävä
ratkaisu.
Kaikki kuvat on Marianne Timosen ottamia.
Itse kehä meni oikein kivasti ja tuomari Piia Enlund piti kovasti Lokista. Lopputulos oli siis sellainen, kuin olin ajatellutkin - muuten upea koira, mutta se häntä. Sen vuoksi jäätiin siis kilpailuluokassa viimeiseksi, eikä kunniapalkintoa herunut. Tuomari tuli vielä vähän harmitellen siitä sanomaan, että kun muuten on tosi kaunis koira kuitenkin, mutta häntä ei saisi nousta.
Hyvin kaunis urospentu, jolla kokoon sopiva luusto. Hyvä kiilamainen pää. Viehättävä ilme. Purenta ok. Kaunis ylälinja. Hyvin kehittynyt runko ikäisekseen. Ylös kiinnittynyt häntä pilaa hieman sujuvat ja tehokkaat liikkeet. Erinomainen karvanlaatu. Rauhallinen käytös. Esitetään erinomaisesti. -PEK3
Ja onhan tuo häntä Lokilla ihan omaa luokkaansa. Ei nyt ihan koko ajan noin ylhäällä, mutta kippurallahan se sitä mieluusti pitää. En oikein tiedä, mitä tehdä, yrittää opettaa sitä pitämään se alhaalla vai ei, sillä kyllähän se olisi pitkä ja kivinen tie. Tai sitten vain antaa sen korvien nousta pystyyn ja seuraavaksi ilmoittaa pystykorvakehään? :D
Lokakuu tuli ja meni. Siihen mahtui aika paljon kehäilyä ja vähän agilitya, mutta myös Jedin synttärit! Pieni enkelini on jo viisivuotias. <3 Kyllä nyt kun on ppentu kontrastina huomaa, kuinka järkevä, kiltti ja luotettava Jedi nykyään on.
Samaan aikaan Lokillekin tuli ikää täyteen jo 5 kuukautta. Korkeutta on nyt 36 cm. Vähän on kasvu hidastunut, mutta aika reilunkokoinen siitä vaikuttaisi tulevan. Lokille oltiin varattu jo eläinlääkäri katkenneen maitokulmurin poistoon, mutta juuri sopivasti pari päivää ennen sitä se lähtikin ihan itsestään irti. Hampaita onkin tippunut sen suusta kuin plussapalloja, ja helppo on ollut niitä laittaa
liikkeelle kun se taistelee leluista niin intohimoisesti. :D Vielä on yksi maitokulmuri paikallaan, ja kun muut lähtivät todella helposti ennen kuin uusia oli edes näkyvissä, veikkaan, että se joudutaan vielä poistattamaan. Uusi hammas on jo tukevasti näkyvissä, mutta maitohammas ei liikahdakaan.
Kehissä tuli pyörittyä kahden mätsärin verran. Sekä Jedi että Loki ovat olleet tosi nätisti ja esiintyneet hienosti, ja tässä syksyn aikan molemmat ovat aina olleet sijoituksilla vaikka on ollut isojakin luokkia. :) Paljon on siis palkintoja tullut kotiin! Ensin oltiin Porvoossa 14. päivä, siellä Jedi oli punaisten neljäs ja Loki punaisten kolmas. Siitä heti seuraavana päivänä suunnattiin Kotkaan, jossa Jedi taas punaisissa neljäs. Loki taas pisti todella parastaan ja voitti punaiset ja oli lopulta BIS3. <3 Vähän naureskelin, että vihdoin jossain todella arvostettiin, miten mielettömän hienosti Loki menee vaikka se on vielä niin vauva. Ainakin omasta mielestäni pentukehässä on aika eri asia, onko koira vasta neljä kuukautta vanha vai jo melkein sen vuoden... :) Mutta kaikilla tuomareillahan on tietysti omat mielipiteensä! Tärkeintä tietysti pitää hauskaa ja itse olen pennusta ollut joka kerta ihan super ylpeä.
Mätsärin järjestäjien ottama kuva
Mätsäriviikonloppu olikin hyvää loppuharjoittelua Lokin ensimmäiseen näyttelyyn Lahdessa 29. päivä. Ihan ekaksi pitää kyllä taas hehkuttaa tuota pentua, kun se on vaan kaikkialla niin mahtava <3 Hirveästi koiria ja melua ja ahtaat tilat, mutta silti se on ihan koko ajan vain fokus minussa ("mitä tehdään, sano mitä mun pitää tehdä niin tottelen") tai jos mitään ei tapahdu, se osaa ottaa ihan vaan rennosti. Jedi oli tuossa iässä täysin erilainen!
Aika kauan olikin pelkkää odottelua, kun kehät olivat reilusti yli tunnin myöhässä. Sitten kun kehässä pyörähti sen kahden minuutin verran, niin tuli taas vähän kyseenalaistettua koiraharrastuksen mielekkyyttä. :D Noh, sai Loki ihan hyvän arvostelun kuitenkin!
5kk. Hyvän kokoinen. Hyvin kehittynyt rintakehä ikäisekseen. Sopusuhtainen luusto. Hyvin kulmautunut. Kuono-osa voisi olla täyteläisempi. Saksipurenta, maitohampaita. Pentukarvaa. Kantaa häntää ylhäällä liikkeessä. Oikeanlaiset korvat. Avoin ja luoksepäästävä. -PEK2
Ei se häntä toki yhtään ylhäällä ole... :D
Loki oli toinen kahdesta pikkupennusta ja kunniapalkintoa ei tullut. Vähän ihmettelin, koska mielestäni tuo arvostelu on lähinnä kehua. :) Mutta onhan Loki vielä ihan vauva ja tietysti esimerkiksi hännänkanto vähän pilaa yleisvaikutelmaa. Lokihan kantaa häntäänsä usein ihan kippuralla selän päällä, seistessäkin - etenkin jos sillä on kivaa, eli aina kun sen kanssa treenaa jotain, kuten kehässä :D Kun itse olen liikkeessä neutraali, niin se on vähän alempana, ja seistessä sen saa alas ihan vain laittamalla.
Joka tapauksessa oli sen verran kivaa ja Lokia kehuttiin sen verran paljon, että mepä lähdetään messariin! Helsinki Puppy Show kutsuu. Siellä varmaan onkin ihan aavistuksen enemmän hälinää...
Vähän ollaan agilityakin tehty! Jedi pääsi "synttärilahjana" Kylliäisen Katin koulutukseen 21. päivä. Ollaan hänen opissaan oltu aiemminkin, vuosi sitten oli koko syksyn kestävä koulutuspaketti. Mielestäni todella mukava ihminen ja loistava kouluttaja. Tällä kertaa oli kunnon juoksurataa. Sain aika paljon itsevarmuutta omaan liikkumiseen ja siihen, että ehdin kyllä ohjauksiin. Jedikin kulki tosi kivasti.
Siitä olikin siis hyvä lähteä kisoihin viikkoa myöhemmin! Lahdessa juostiin kolme rataa. Ekalla radalla putki-puomi-erotteluei toiminut, toiselta saatiin aika kummallinen putkikielto - Jedi oli melkein menossa, kun kääntyi pois. Vika rata oli hypäri ja näytti kaikkein kinkkisimmältä, mutta mepä tehtiinkin nolla! Ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen. Sijoitus ihan hienosti kovassa seurassa neljäs. :)
Olin ihan varma, että lopussa putkien välinen osuus on meille täysin mahdoton, mutta selvittiin. <3
Ollaan myös ehditty käväistä Repovedellä ja Loki näki ensimmäistä kertaa lunta! Vähän siis kuvia lopputunnelmiin - pitäisi ehkä päivittää useammin niin ei tuntuisi aina että on miljoona asiaa kirjoitettavana.
Viimeksi harmittelin videoiden puutetta, niin tässäpä viime viikoilta molemmista :) Jedi kävi ohjatuissa treeneissä viime viikon maanantaina ja kisasi kolme rataa sunnuntaina. Kivaa menoa mutta pieniä virheitä, parhaasta radasta video.
Väärä putkensuu siinä tuli mutta olen niin ylpeä kepeistä - oli hankala kulma ja siihen monella hyvin kokeneellakin koiralla kaatui tämä rata. Olen tosi tyytyväinen myös loppuun, yritin rytmittää ja se onnistui! Aina niin kaarrattava Jedi liikkui varsin mukavasti loppusilmukat.
Loki pääsi Jedin lomassa hallille nyt kolmatta kertaa ja oppi kiertämään siivekettä. Ärsyttää, kun videolle kolme pätkää tulivat täysin päinvastaisessa järjsetyksessä, mutta antaa olla kun tuonkin eteen taistelin :D Alussa siis viimeinen pätkä, jossa kokeilin yhdistää kiertämistä putkeenkin. Aika haparoivaahan se oli, mutta pennun aivonystyrät kyllä raksuttivat mukavasti. :) Voi kuitenkin hyvin palata askelta taaksepäin sitten kun se taas joskus menee tekemään aksahommia hallille. Kotona ollaan nyt treenailtu pelkkää kiertämistä myös.
Tosi mukava pennun kanssa on treenailla, kun se on paitsi tosi ahne myös tosi taistelunhaluinen. Niin hullu se on leikkimään että tässä eräänä päivänä sen kulmahammas katkesi, kun leikitin sitä - eikä pentu edes huomannut mitään. o_O Ihan mukavat pari milliä oli kulmuri lyhentynyt ja vertakin siitä vähän tuli. Pitää soittaa eläinlääkärille, mitä tuon kanssa sitten tekisi...
Jedin kanssa ollaan käyty muutamat kisat vailla suurempaa menestystä. Olen silti ollut tosi tyytyväinen ratoihin, virheet ovat olleet hyvin pieniä ja kokonaisuudessaan meno on ollut loistavaa. Eiköhän kohta niitä nolliakin ala napsahdella. :)
Heinäkuun puolella Mikkelissä hylky ja kaksi vitosta. Erityisen tyytyväinen olen puomeihin!
Piirinmestaruuksissa hyllytettiin kaikki radat. Joukkekisassa ei tullut tulosta kummallekaan seuran medijoukkueelle, ja niin minun kuin monen muunkin mielestä rata oli aika hankala joukkuekisaan. Yleensä ne ovat piirinmestiksissä olleet kuitenkin sellaista kakkosluokan tasoa.
Ratojen välillä ehti käydä turistelemassa Haminan keskustassa
Sekä möllikisoissa käytiin voittamassa yksi rata pari viikkoa sitten. :)
Loki on ollut meillä jo kaksi viikkoa. Siinä ajassa se on ehtinyt kasvaa jo ihan hurjasti! Eikä kyllä ihmekään, koska se syö kuin hevonen. Ahne kuin mikä. Piristävää vaihtelua Jedin huonoruokaisuuden jälkeen.
10 viikkoa, korkeutta 24 cm ja painoa noin 3 kg
Loki on ollut jonkun verran hankalampi pentu mitä Jedi aikanaan (tai sitten aika on kullannut muistot...). Etenkin ensimmäisen viikon ajan se alkoi öisin huutamaan ja muokkaamaan aitaustaan uuteen uskoon. Hiljalleen se on oppinut, ettei sillä saavuta mitään, ja ainakin pari viime yötä ollaan oltu ihan hiljaa. *koputtaa puuta* Sisäsiisteyttä se ei myöskään ole kovin paljoa hoksannut, tosin sentään useimmiten menee paperille. Se on vain tainnut oppia että tarpeet tehdään nimenomaan sisälle. Juuri vietin sen kanssa melkein tunnin takapihalla, lopulta otin lehdenkin ulos mutta ei se vain tehnyt mitään asioitaan, vasta heti kun pääsi sisälle. :D Mutta eiköhän se siitä ajan ja kärsivällisyyden myötä.
Toisaalta Loki on ollut myös paljon reippaampi ja rohkeampi kuin Jedi pienenä, eikä Jedi tosiaan missään nimessä ollut arka tai pelokas. Loki on käynyt tutustumassa jo agilitykenttään ja putkeen, Kouvolan keskustaan ja Manu-mäyrikseen, ollut turistina agilityn möllikisoissa ja käynyt hiekkakuopilla. Kaikkialle mennään häntä pystyssä ja ihmiset moikataan uteliaasti ja ihan sopivan pidättyväisesti. Ajoittaisesta riiviökäytöksestä huolimatta se on kyllä ihan huippu pieni. <3
Ei ollut onni suopeampi Kouvolassa tai Kotkassakaan, eli SM-kisat ei tänä vuonna kutsu. Oikeastaan oli jo muutenkin ollut fiilis, että ehkä ei olla sinne vielä valmiita, joten ei haittaa vaikka se yksi nolla jäikin puuttumaan. :)
Päästiin silti Kotkassa kolmannelle sijalle vitosella, joka oli ihan superia menoa siihen asti, kunnes en uskaltanut tehdä saksalaista loppuun asti, jäin jälkeen ja tuli kielto. Silti tuntui että Jedi kulki hyvin ja minäkin ohjasin hyvin, joten ihan todella tyytyväinen olin (vaikka taas serti meni ihan hyppysistä).
Lopussa levisi koko homma mutta alkuun olen niin tyytyväinen <3
Nyt on hyvä aika pitää vähän taukoa, juhlia omia ylppäreitäni ja sitten vähän aikaa vain treenailla ja valmistauta loppukesän kisoihin. Tyytyväinen olen siihen, että kerrankin päästiin kisaamaan säännöllisesti nyt tänä keväänä. Viime vuonna etenkin oli vain yksittäisiä kisoja silloin tällöin.
Käytiin tällä viikolla mätsärissäkin pitkästä, pitkästä aikaa. Vastoin epäilyksiäni Jedi tiesi täsmälleen, mitä pitää tehdä ja tarjosi odotellessakin seisomista koko ajan. Kehässäkin se esiintyi hienosti ja tultii punaisten kolmansiksi :) Taitaa olla niin että ainakin yhdet näyttelyt käväistäisiin tänä vuonna, olisi niin mielenkiintoista tietää mitä Jedistä nyt sanotaan. Ainakin sillä on paljon enemmän massaa kuin viime kerralla.
Toivottavasti kohta sääkin lämpenisi ja päästäisiin usein uimaan. :) Kerran jo mentiin rannalle ja Jedi meni ihan vapaaehtoisesti uimaan! Olen iloinen ihan siitä syystä, että uiminen on hyvää lihashuoltoa agiakin ajatellen.
