keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Joulu vietetty

Aatonaattona Jedi pääsi pitkästä aikaa metsään kirmailemaan kaverin kanssa! Vaikkei Manu olekaan mikään nopein taikka ketterin juoksukaveri niin Jedillä oli ainakin hurjan hauskaa. Jedi myös käyttäytyi yllättävän siivosti, tuli luokse kun kutsuin, uskoi kiellot ja jalkakäytävällä käveli nätisti vaikka Manu menikin ihan vieressä. Mitä kummaa?









 


 




Oli muuten tosi hassua kun jossain päin metsää oli lunta ja jossain taas ihan syksyiset maisemat. Ei kyllä kovin jouluista ole ollut kun on ihan musta maa!

Jouluaattokin sujui varsin rauhaisissa tunnelmissa, Jedi otti tosi rennosti kaiken. Ei edes yrittänyt kajota joulukuuseen, viime vuonna oli vähän sellaista ongelmaa ;) Jedi sai myös hirmuisesti lahjoja, niin paljon että aloin pohtia ollaanko me ihan tärähtäneitä kun niin paljon tuota koiraa hemmotellaan. Jedi sai kaksi lelua, kanafileitä, HHC:n herkkutikkuja ja hyytelötölkin, valjaat ja Pomppa-takin. Itse sain agilityyn Etelä-Suomen Shelttien kautta tilatun takin, ja se on niin ihana! :) Se on veden- ja tuulenkestävä ja ratkaisee minulla olevan ongelman; agitreeneissä tulee toppatakissa läkähdyttävän kuuma mutta kevyemmissä takeissa palellun ennen kuin päästään tositoimiin.
Molempien uudet agilitytakit, minulla vielä shelttibrodeeraus rinnuksissa :)

Tänään ja huomenna kierrellään isovanhemmilla, ja Jedi nauttii siitä täysin rinnoin. Niin paljon ihmisiä ja niin paljon huomiota!

Tämän joulun varjopuoli on ollut se että Jedi on pitänyt taas useamman päivän paastoa ja laihtunut parisataa grammaa. Jedi on niin rakas, äärimmäisen rakas mutta tällaisina päivinä vaan tuppaan ajattelemaan että miksei minulla voisi olla toista koiraa, sellaista ahnetta... Sen jälkeen vaan tulee hieveät tunnontuskat koska Jedi on mulle täyden kympin koira enkä sitä kyllä keneenkään muuhun vaihtaisi. Kukaan ei kyllä koskaan sanonut että koiran omistaminen olisi näin henkisesti rankkaa. Jos se jatkaa laihdutuskuuriaan niin pitää kyllä käyttää se eläinlekurilla, että onko sillä mitään häikkää terveydessä, vaikkapa närästystä ja ehkä saataisiin vinkkejä lihottamiseen.                                                         

5 kommenttia:

  1. Kokeileppa(jos et siis vielä ole) jakaa jedin ruoka kolmeen kertaan päivässä. Meillä auttoi tämä keino koiran "nirsoiluun" joka ilmeisesti olikin sitten närästystä. :) meillä meni hetki että päästiin sopivaan rytmiin, mutta nyt täällä syödään joka päivä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokin on tietysti vaihtoehto, mutta pelkään että siitä tulee ihan leikkimistä - kun sillä ei ole kunnon nälkä niin ei sitä viitsi syödä. Jos Jedillä onkin närästystä niin sitten pitää tietysti kokeilla.

      Poista
    2. Itekkin suhtauduin aluks ajatukseen tosi skeptisesti, "miks se söis kolme kertaa päivässä jos syö hyvällä tuurilla edes puolet siitä mitä tarjotaan kerran päivässä", mutta niin se vaan alkoi syömään. Ekaks annoin aika pieniä annoksia ja sitten suurensin niitä kun alko sujumaan :)

      Poista
  2. Mä niin toivon, että teille tulee parannus tohon syömiseen! Meillä toi, että Atlas ei oo saanu mitään ruokaa kiposta vaan pelkästään nappulaa (ja yhden herkun pureskeltavaks kun oon töissä) mun käden kautta on kyl auttanu ja tehny ihmeitä - ainakin toistaseks. Ajattelin jopa olla hullunrohkea ja kokeilla uudestaan lihan lisäämistä ruokaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tää on kyllä hankalaa kun sen pitäisi lihoa mutta se ei vaan syö. En vaan tiedä enää että miksi se ei syö, kun onko se enää nirsoilua kun se syö pari päivää kupin tyhjäksi ja sitten yhtäkkiä jättää useampana päivänä syömättä, vaikka ihan samaa ruokaa on tarjolla. Pitää varmaa käyttää se eläinlääkärillä ettei ole mitään vakavaa syytä taustalla.

      Joskus Jedi saa ruokansa suurimmaksi osaksi kädestä, mutta ei sitä kyllä jaksa ne nappulat kiinnostaa niin paljoa että söisi niitä tarpeeksi, lopussa se aina mulkoilee ja lähtee pois kun ei vaan tahdo enää syödä niitä enempää. Se on oppinut huijaamaan mua ja huomasin sen vasta vähän aikaa sitten treeneissä - kun mulla oli namina osittain ihan nameja ja osittain ihan nappulaa, niin se kyllä otti ne nappulat suuhun mutta sylkäisi pois kun tuli seuraavan kerran ihan "kunnon" nami :D Kun joskus olen sitä vähän painostanut että kyllä sinä nyt tämän nappulankin voit syödä.

      Poista