Kotitreeniä ja voitokkaita mätsäreitä

Kuten joku voi viikottaisen treeniraportin puuttumisesta päätellä, ei käyty Jedin kanssa tällä viikolla yksissäkään ohjatuissa treeneissä! Pyhäinhäväistys suorastaan. Ensi viikolla sitten todellisempaa treeniä, vaikka kyllä me ollaan nytkin harjoiteltu. Olkkariin saa agiradan kakkuvuoasta ja pianotuolista. Pöytä ja kontaktit ovat olleet siis tehotreenissä ;D Meidän talo on myös kätevästi vähän ympyrän muotoinen, ts. meillä pystyy kävelemään ympyrän käytävän, keittiön ja olkkarin läpi, niin pystyy kätevästi myös irtoamista harjoittelemaan. Nykyään Jedi lähteekin heti juoksemaan poispäin jos pidän lelua kädessäni ja nostan käden heittoasentoon :D Ja ah, kun Jedillä on niin mahtava häiriänsietokyky ja kaikki paikallapysyminen ihan supervahvaa! Varsinkin kun meidän kontaktialusta on niin matala että voisin kuvitella siitä lähtöön olevan aika matala kynnys. Mutta ei, minä voin juosta pari kiekkaa talon ympäri, hypätä maahan makaamaan, tehdä punnerruksia (mistä Jedi yleensä innostuu tosi paljon...) ja poika silti pysyy paikallaan.

Tokon puolelta olen keskittynyt noutoon. Jedi osaa nyt tosi mukavasti pidellä kapulaa suussaan ja pitää sitä siihen asti että pyydän pois, vaikka minä vähän vetäisinkin. Testasin vähän että miten käy jos käsken sitä liikkeelle. Noh, kapulahan putosi heti. Tämä menee nyt sitten tehotreeniin. Liikkeestä seisomisessa mennään kanssa yksi askel taaksepäin, koska Jedi vieläkin vähän hiippailee käskyn jälkeen, tämä siis niin että peruutan sen edessä. Liikkeestä maahanmeno on aivan super, vaikka Jedi olisi täydessä laukassa niin käskyn kuultuaan se hyppää maahan niin nopeasti että se vähän liukuu makuuasennossa maassa :D Niin söpön näköistä. Kaikista parasta on se että nykyään Jedilllä on sellainen työmoodi kotonakin. Aiemmin en saanut sitä kotona samaan vireeseen kuin hallilla.

Tänään sitten suunnattiin mätsäreihin, joihin kuluikin aikaa se nelisen tuntia... Alussa Jedi oli niin innoissaan kaikesta, että uskoin tästä reissusta tulevan täyskatastrofi. Ihan mukavasti meillä kuitenkin meni :)

Ensin Jedi meni junior handleriin Miran kanssa, ilman menestystä. Jedi oli kehän laidalla varsinainen antisheltti, yritti hyppiä kaikkia ihmisiä päin kun ne nyt oli niin ihania ja Jedillä oli niiiin hauskaa. Kehässä se kuitenkin väisti miestuomaria vähäsen. Luulen sen johtuneen siitä että se muualla turvaa minuun ja luottaa siihen ettei sille käy mitään pahaa, kun minä suojelen sitä. Se vilkulikin minua koko ajan, kuten kuvassakin näkyy. Vaikka se Mirasta hirmuisesti tykkääkin, niin se ei ihan samalla tavalla kuitenkaan häneen luota.

Junnukehä kesti toosi pitkään, Jedi ehti vähän jo kyllästyä. Siitä sitten melkeinpä suoraan pienten aikuisten kehään. Parikehä meni vähän miten meni, kun minä luulin meidän olevan vasta seuraavassa parissa mutta meidäthän huudettiinkin jo kehääb! En ehtinyt valmistautua henkisesti enkä muutenkaan, niin en jaksanut Jediä asetella paremmin ja ravatessa meni hiukset koko ajan silmille :D Varsin oletetusti siis sininen nauha. Nauhakehä meni sen sijaan paremmin, vaikka Manu menikin meidän edellä. Meidät valittiin jatkoon, samoin Manu, valittiin neljäs ja kolmas ja siinä me sitten Miran kanssa odotetiinkin että kumpi voittaa :D Kaksoisvoitto siis meidän porukalle, Jedi toisena ja Manu ykkösenä! Vaikkakin sinisten kehässä mutta silti, mahtijuttu ;)

Palkintoposetus. Tylsää poseerata tuulessa :( Saatiin palkinnoksi myös kaikenlaista krääsää, mm. aivan kamalan tuoksuinen hoitoaine :D

Jedi pääsi myös kokeilemaan pallopaimennusta alkeellisesti. Joskus kesällähän kokeilin alkaisiko Jedi paimentaa jumppapalloa, mutta se kokeilu päättyi siihen että pallo sanoi phssst.... ;D Aluksi tehtiin niin että laitettiin nami pallon alle ja Jedin piti tökkäistä pallo pois saadakseen se. Ensin Jedi vähän arasteli pallon liikuttamista, olihan se aika iso tuollaiselle sintille. Pian Jedi tajusi idean ja aika hienosti se rupesi palloa tökkimään, lopulta tehtiin niin että Jedin piti tökkäistä ja sitten se sai minulta namin. Jedi näytti olevan vähän ihmeissään, näinkö helposti mä saan namia?! Ihan mukavalta vaikutti tuo homma, voisi joskus kokeilla vähän enemmänkin.

Pieni jouluinen arvonta

Tänä vuonna meidän joulukortit tulee olemaan Jedi-teemalla. Rakennettiin pienoinen kotistudio ja koitettiin ottaa kahdenlaisia kuvia, Jedi-enkeli ja Jedi-tonttu! En vain osaa päättää, kumman valita viralliseksi joulukortiksi ja lähettää sukulaisille, ja tässä asiassa saat juuri sinä auttaa minua!

Meidän piskiä hemmotellaankin

Hieroja ei löytänyt Jediltä pahempia jumeja, jes! :) Vähän oli lannerangan kohdalle kipeää kohtaa, mikä luultavasti johtuu siitä kun Jedi kerran kaatui putkessa. Muuten oli vain sellaisia pieniä jumittumia, mitä tulee kun se elää elämäänsä, vähän lapojen kohdalta ja selästä. Silloin loppukesästähän Jedillä oli rangan kohdilla aika pahasti lihakset jumissa, mutta ei ollut tällä kertaa eli se ei johtune mistään rakenteellisista asioista vaan se oli sen silloin rymyämällä saanut kipeäksi. Lihakset saavat vielä kasvaa, mutta ei ne niin heikot ole enää kuin pari kuukautta takaperin. Tosin oikean takajalan lihakset olivat paremmassa kuin vasemman, mistä sitten johtuukin se kun Jedi aina arjessakin jättää toisen takajalan ihan eteen, ettei se varaa sille painoa. Pitää tarkkailla ja katsoa, pitäisikö jossain vaiheessa alkaa tietoisesti vasenta jalkaa treenaamaan.

Jedi kyllä käyttätyi tosi kivasti, aluksi sitä selvästi vähän jännitti ja se nojautui minuun, mutta sitten kun se muisti mistä on kysymys niin sehän oli melkein koko ajan silmät kiinni :) Nautti olostaan. Jedi näytti niin tyytyväiseltä, että teki mieli kysyä hierojalta että vilkaisisitko minunkin harteitani vähäsen ;)  Jatkossa käydään sitten noin kuukauden välein "varikolla" kun agilityäkin harrastetaan nykyään sen verta aktiivisesti. Itsehän en ole koskaan käynyt hierojalla, kateeksi käy Jediä :D Jotkut koirattomat kaverit ovat mulle vähän kuittailleet siitä kun käytän Jediä hierojalla, mutta mulle se on kyllä ihan koiran hyvinvoinnista huolehtimista. Ties millaisia kipuja Jedille olisikaan tullut, jos ei kesällä oltaisi käyty hieromassa jumeja auki, koska silloin sen lihakset olivat kyllä tosi jumissa.

Eino-myrskyn tiimoilta tämä kuva. Ei jouduttu tuulen riepoteltaviksi!

Joulumaa?

Ei lunta vieläkään Kouvolassa. Olipahan sentään hienoa huurua maassa :D En jaksanut yhtään edes muokata kuvia tällä kertaa, joten pahoittelut jokseenkin tummista ruuduista. Mulla on ehkä joku photographer's block, kun ei valokuvaaminen pahemmin ole kiinnostanut. Aina vaan samanlaisia kuvia, Jedi istuu jossain tai pönöttää tai juoksee. Jee. Varsinkin kun ei varustukseni kovinkaan hääppöistä ole, epätarkat ja erittäin kohinaiset kuvat vähän masentavat. Asettaahan tämä nykyinen ainainen pimeys omat haasteensa.

Miran nappaama

 

13 kk

 Toinen varsin masentava asia on Jedin painonnostattamisen vaikeus. Takapakkia ottaa taas jälleen kerran. Viime viikolla Jedin pakki meni hieman sekaisin, se oli oksentanut päivän aikana aika paljonkin - varsinkin kun se aina osan siitä tuotoksestaan syö yök niin varmaan oli oksennusta tullut enemmän kuin mitä kotona odotti. Yhtenä päivänä ei myöskään ruoka maistunut millään, vaikka kaksi kertaa tarjosin. Ottaa tuosta sitten selvää. Alan kohta itkemään, kun nyt tilanne on vielä huonompi kuin kaksi viikkoa sitten, 6,7 kg. Huomenna saan ainakin asiantuntevamman ihmisen mielipiteen tuon lihaksistosta, kun Jedi pääsee hierojalle.

On a happier note, pidettiin joulukorttikuvaukset tässä yksi päivä, tuossa vähän Jedin tuntemuksia asiasta. Asiaan liittyen tulee jossain vaiheessa jännittäviä uutisia, stay tuned ;)

Läpimurto

Tarkennus väärissä paikoissa, mutta sehän jopa pitää sitä suussaan!

Meidän tokot on olleet vähän aikaa jäissä, vähän aina silloin tällöin treenaillaan pieniä pätkiä. Tosin tällä viikolla käytiin ohjatuissa, jotka meni varsin mukavasti. Jäävät alkaa olla jo aika varmoja, maahanmeno parempi kuin seisominen ja seuraaminen on ihan mukavaa vaikkei pitkää patkää päästäkään. En halua, että käy niin että Jedi tulee epävarmaksi siksi että etenen liian nopeasti. Tällä hetkellä mennään siis noin kymmenen metrin seuruuta. Oikealle kääntyminen alkaa sujua, mutta vasemmalle on hankalampaa. Pitää jossain vaiheessa paneutua siihen...

Kuvaan ja otsikkoon viitaten, myös nouto on edistynyt :) Tajusin muuttaa opetustekniikkaa, naksuttimella koitin siis sheipata ensiksi sitä että Jedi ottaisi kapulan suuhunsa. Jedi ajatteli että hyihyi puuta eikä päästy eteenpäin siitä askeleesta että se koskee hampaillaan kapulaa. Nyt rupesin siis saalisvietin kautta opettamaan sitä. Hetsaan kapulalla Jediä ja sitten heitän sen, Jedi lähtee hakemaan ja minä lähden juoksemaan taaksepäin ja sitten Jedi jotenkuten tuo sen minun luokseni :D Tästä vaan rupean hiljalleen vähentämään hetsaamista ja apuja. Aluksihan ajattelin että en missään nimessä tee kapulasta Jedille lelua mutta näillä mennään nnyt. Jedi ei ainakaan vielä ole kapulaa mälvinyt ja jos siitä tulee ongelma niin sitä murehditaan sitten myöhemmin!

Ps. Koirien Movember - täältä lähtöisin. Osallistukaa kaikki lukijatkin ;)

Ehkä meillä sittenkin on toivoa

... tulla joskus huippuagiliitäjiksi! Ei ole meidän ohjatut treenit menneet ikinä yhtä hienosti kuin tänään. Tuntuu vähän että minä nykyään vain ylistän tota koiraa koko ajan, mutta ihan syystäkin <3

Ei tehty mitään pitkää rataa eikä kimurantteja kiemuroita, mutta juosta sain ihan kunnolla. Ja Jedikin, mikä oli sitten superhauskaa!

Voi kun minä olen niin pätevä ja innokas. Koska taas radalle?

 

Tällasia ratoja mentiin. Jedi teki kepit tosi hienosti, ei ottanut mitään häiriötä minun liikkeistäni tai kämpelöstä valssista joka tuli kaiken lisäksi vielä ihan liian myöhään tuolla puomiradalla :D Oletin että se olisi ihan liian innoissaan keskittyäkseen niin tarkkaan hommaan, mutta mitä vielä, se yllätti minut niin iloisesti. Molemmilla radoilla tehtiin vain kuusi keppiä mutta Flexitrack ei antanut vaihtoehtoja keppien määrälle...

Puominkin Jedi teki ihan täydellisesti. Kannatti harjoitella sitä lauantaina! Meidän kouluttaja oli lopun kontakteilla valmiina palkkaamaan, mutta ei Jedi edes ottanut nakkia maasta vaan kiinnitti katseensa heti minuun, sydäntälämmittävää! Myös kontaktiasento oli ihan nappiin ja se meni alastulonkin vauhdilla mutta keskittyen. En voi uskoa miten nopeasti meillä on tullut puomin kontaktit kuosiin!

Ainoa ongelmakohta oli tuon oikeanpuoleisen radan viimeinen putki. Jedi ei oikein tajunnut mennä sinne, ja putkijarrukin oli minulle aika vaikeaa ohjata. Luulen kuitenkin että syynä oli taas se että ko. putki oli musta ja sinne tuli ikävästi varjoa, niin Jedi ei kai jotenkin tajunnut tai uskaltanut mennä sinne. Osittain vaikutti varmaan myös se kun palkkasin Jedin vaikkei se sinne mennytkään, kun kyseessä oli kuitenkin minun ohjausvirheeni. Se on niin viisas koira että tajusi heti mistä saa palkkaa ja mistä ei!

Whiiwhii. Minulla on nyt niin kova hinku taas treenaamaan, kun meidän menokin on ollut nyt niin sulavaa! Harmi vaan että halli on varattu aika lailla joka viikonloppu kuukaudeksi eteenpäin, niin ei päästä omatoimitreeneihin. Nyyhkis.

Tällainen paketti tuli myös postissa tänään! Tilasin Zooplussalta naudanrasvajauhetta, kun sain siitä vinkin tänne kommentteihin - kiitos sinä Anonyymi. Koska tilauksen loppusumman piti olla yli kolmekymppiä niin pistin tilaukseen myös merileväjauhetta ja kaksi lelua. Kaupan päälle saatiin vielä kanaherkkuliuskoja, hyvää palvelua! Saa nähä onko tuosta rasvajauheesta apua, lisäenergiaahan siitä pitäisi saada. Leluihin Jedi ainakin rakastui, varsinkin tuohon possuun...

Onni on innokas otus

Tänään käväistiin Miran ja Manu the agimäykyn kanssa hallilla omatoimitreeneissä. Tehtiin yhtä helppoa ja lyhyttä radanpätkää ja vähän puomia.

Jedillä oli tosi hyvä vire ja into! Aluksi sen ajatukset vähän harhaili kun Manu oli toisessa päässä hallia mutta muuten se keskittyi tosi hyvin. Mietin mistä johtuu ettei meillä ohjatuissa mene niin hyvin, ja tulin kolmeen lopputulokseen: Ohjatut on aina niin myöhään että on hallissakin pimeää -> Jedi vähän arastelee putkea ja ehkä muutenkin. Lisäksi kun mentiin nyt hallille heti aamusta niin oltiin molemmat paljon energisempiä. Varmaan on myös sitä, että jännitän ohjatuissa ihan turhaan. Olen aika ujo ihminen ja nolostun helposti, niin en sitten uskalla olla siellä ihan oma itseni ja Jedi ottaa sen merkille.

Puomia harjoiteltiin eka niin että Mira palkkasi kontakteille, mutta se oli lopulta aika turhaa niin tehtiin sitten niin että minä palkkasin koko ajan. Jedi meni tosi lujaa, niin lujaa että takapää ei oikein pysynyt vauhdissa mukana eikä se aina psynyt kontakteilla. Laitoin sitten hypyn siivekeen siihen estämään sivuttaisliikettä ja suhahdin vähän alasmenolla, jotta se ymmärtäisi vähän jarruttaa. Siten se menikin sitten tosi hyvin. Kerran vaan taisin suhahtaa turhan lujaa, ja se sai Jedin epävarmaksi, joten se tulikin sitten huomattavasti hitaammin. Toivottavasti ei jäänyt nyt siitä mitään ikävää mieleen, ettei se alkaisi turhaan himmailemaan alastulollakaan. Tosin ei se minusta mitenkään liian hitaasti tällä kertaa mennyt, mutta hitaammin kuin yleensä. Normaalistihan Jedi menee puomillakin ihan hirmuista vauhtia, niin ehkä se vain vaikutti hitaalta :D Harmi ettei puomia saatu videolle.

Kaiken kaikkiaan Jedi meni tosi mukavasti ja innokkasti koko ajan, jäi hyvä mieli itsellekin! Se ei edes ottanut itseensä kun ekoilla kerroilla käskytin radalla ihan väärin ja aloin tekemään persjätön tilalla valssia, ja tajusin sen puolivälissä ja sitten pyörähdin vain tosi kummasti, ja olin muutenkin ihan sekava :D Jedi kuitenkin luki rataa niin ettei häiriintynyt siitä liikaa vaan jatkoi eteenpäin, ihana otus!