Elämää taas parilta kuukaudelta

Pitkä aika kun viimeksi olen kirjoittanut ja paljon on ehtinyt tapahtua kaikenlaista kivaa! Itsekin pääsin yliopistoon ja jännittävät, uudet tuulet puhaltavat... Paremmin meidän elämää voi seurailla nykyään Instagramin puolella, sinne siis jos kiinnostaa enemmän. :)

Loki on käynyt kevään aikana parissa mätsärissä, ollen kerran PUN2 ja toisen kerran PUN1 BIS6. Ilman häntäänsä se olisi aika kehäkettu ihan näyttelyihinkin :) Tosi mahtavaa kyllä, miten vakavasti ja innokkaasti se ottaa vastaan kaikki tehtävät, vaikka se olisi sitten viisi minuuttia pönöttämistä niin Loki tekee senkin täysillä.

Loki on myös käynyt monissa möllikisoissa ja usein ollaan saatu nollia ja voitettukin :) Huhtikuun lopulla saatiin nollarata, mutta Loki oli kyllä tosi pahasti kiinni minussa. Helatorstaina taas oli jo parempaa ja itsenäisempää menoa. Nykyään huomaa treenin tuloksen ja Loki irtoaa jo aika mukavasti - kesäkuun lopulla mentiin kisoissa pisintä rataa ikinä sekä ensimmäistä kertaa pituus. Aika mahtavasti siitäkin suoriuduttiin!

On Jedinkin kanssa tehty! Huhtikuussa oltiin jälleen kerran ihanan Kati Kylliäisen koulutuksessa, jossa Jedi meni tosi hienosti ja saatiin vähän uusia eväitä meidän ikuisuusongelman eli välistävetojen treenauukseen. Katin oppiin on aina kiva mennä.

Jedi myös kisasi yhteensä viidet kisat, joista yhteensä tuloksina neljä nollaa. Ihan ei päästy tavoitteeseen, jonka olin asettanut, eli SM-tulokset kasaan - se jäi tällä kertaa tuplanollan päähän. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä ei oltaisi suuriin karkeloihin siltikään lähetty. Lisäksi toteutui eräs suuren suuri unelma: Jedi sai 28.4. Mikkelistä  agilitysertin! Monta kertaa se on jäänyt jostain hyvin pienestä kiinni, kuten rimasta tai sadasosista, vielä useammin ei Jedin vauhti ole riittänyt läheskään, mutta tällä kertaa kaikki osui kohdalleen! Olen vieläkin ihan valtavan onnellinen, kisapaikalla tihrustin onnenkyyneleitä :') <3

Rakas pieni <3

Pari muuta hyvää kisarataa:












Tuolla Lahden kisoissa menin itse venähtäneellä polvella, että olen kyllä aika tyytyväinen siihen miten hyvin meni särkylääkkeen ja ideaalisiteen voimalla :D

Loki on nyt hiljalleen päässyt enemmän ja enemmän agilityn makuun myös, kun mentiin kesän aikana järjestettävään valmennukseen. Viidestä kerrasta on nyt käyty kolme, ja on tosiaan jo nähtävissä kehitystä. Ihanaa kun on apua ja oikeasti kunnolla suunniteltu kokonaisuus, tavoitteet ja kotiläksyjä. :) Suurin ongelma on ollut se, että Loki tykkää olla minun lähelläni ja tulee helposti mukaan minun liikkeeseeni. Irtoamisen ja itsenäisyyden kanssa siis paljon harjoiteltavaa.

Hyppyjen ja putkien lisäksi Loki osaa nyt myös pujotella! Tasan kuukausi siihen meni, että sen taidan oppi. On se vaan niin makea!

Toukokuussa Loki täytti jo vuoden. Juhlan kunniaksi se päätti tiputtaa melkeinpä kaiken turkkinsa, joten nyt ollaan sporttilookissa. Ei se mitään, itse tykkään!

Heti seuraavana päivänä piti sitten jo mennä röntgenin alle, koska halusin tietää justnytheti, millainen luusto on. Ja sehän on hyvä! Lonkat B/A, kyynärät 0/0, selkä LTV0 VA0. Kelpaa jatkaa aksan parissa. <3

Eläinlääkärillä! Mukavaa!

Rauhoituksen jälkeisiä tunnelmia

Tällaista meille siis tällä erää.