Koulukiireiden takia pidettiin toukokuun vikat viikot pidettiin lomaa ohjatuista treeneistä. Ihan totaalinen agilitytauko meillä ei kuitenkaan ollut, sillä saatiin takapihalle kolme pilipaliestettä. Ollaan niiden avulla harjoteltu lähinnä kääntymistä. Pienillä, tiheillä intensiivitreeneillä saa kyllä tuloksia aikaan tosi nopeasti! Ainakin näin takapihalla Jedi kääntyy tosi näpsäkästi jo.
Noin muuten on ollut vähän agilitymasennusta. Tai pikemminkin kisamasennusta. Viimeiset kisat meni toki aika mahtavasti, mutta me noustiin omaan makuun sinne kolmosiin ihan liian nopeasti. Tahtoisin vielä käydä ykkösten radoilla, totutella siihen kisaamiseen, pitää hauskaa. Voitaisiin me tietysti kolmosissakin vaan hölläillä ja pitää hauskaa, mutta jotenkin oma mieli ei vaan pysty siihen. Ykkösissä näkyy vielä jos jonkinlaista menijää, mutta kolmosissa on taso aika korkealla eikä vaan tee mieli mennä "vähän sinne päin" -asenteella siihen joukkoon. Eikä Jedin vauhtikaan ole kirkkainta kärkikastia. Jotenkin ajatus siitä että tästä eteenpäin ei mitä todennäköisimmin mitään triplanollavoittoja tulla tehtailemaan tuntuu vaan niin lannistavalta. Tässä kilpauran alettua olen ihan yllättänyt itseni siitä kuinka kilpailuhenkinen olenkaan.
Ei siis ole ihan fiiliksiä kisaamaan, mutta ei sitä aina olekaan. Nyt vaan pidetään kisataukoa ja itse yritän saada ajatuksia pois siitä että pitäisi pärjätä ja olla suurin piirtein maailmanmestareita - ei Jedikään näin ajattele ;) Mitä vauhtiin tulee niin sitähän saa kyllä lisättyä. Kesän tai loppuvuoden teemana olkoon siis ensinnäkin kontaktien vauhti - ainakin juoksu-A tuo sitä nopeutta varsin kivasti - sekä vauhti radalla. Tehdään kivaa, suoraa etenemää kunnon draivilla. Samalla myös niitä kääntymisiä tiukemmiksi, kaarrosten pienentyessä aika pienenee myöskin. Eiköhän näillä päästä jo mukavasti alkuun!
Olen myös pohtinut Jedin vauhtia ja leluintoa. Lueskelin postauksia niiltä ajoilta kun oltiin harrastettu agilitya puolisen vuotta. Hehkutan niissä Jedin vauhtia, kuinka se on oikea sähikäinen ja todella taistelutahtoinen, lelut ovat Jedille ihan parasta. En tiedä onko oma näkemykseni muuttunut vaiko sitten Jedin käytös, sillä nykyään tuntuu että Jedi menee sellaista melko kovaa vauhtia, ihan keskivertoa. Lelupalkka tuntuu sille ihan mukavalta ja kyllä se tykkää leikkiä, mutta mikään leluhullu tai todella taistelutahtoinen se ei mielestäni (enää?) ole. Onko siis Jedi tällä hetkellä vähän kyllästynyt, ollaanko me tehty liikaa? Vai onko kyse vaan omista fiiliksistä. En tiedä, mutta pieni höllääminen tuskin tekee haittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti