Kyllä sitä saa välillä olla niin ylpeä tuosta pikku naskalista. Ja ehkä vähän itsestäänkin. Onhan siitä ehkä tullut ihan mukava ja hyväkäytöksinen koirakansalainen.
Maanantaina kävimme ensimmäistä kertaa agilityssa. Meillä molemmiilla oli todella kivaa, ja varsinkin ohjaajamme vaikutti erittäin mukavalta. Tosin, ensivaikutelma meistä ei ehkä ollut mikään paras mahdollinen - ensin kun kävimme tutustumassa halliin, Jedi ehti vähän lorotella ennen kuin huomasin ja kielsin sitä. Myöhemmin toivoin etten olisi tehnyt sitä, kun menin pyyhkimään jälkiä pois ja niitä olikin Hannu ja Kerttumaisesti useamman metrin matkalta. Noh, jos siinä ei ollut tarpeeksi niin ulkokentälle piti vielä vääntää pökäleet. Tosin, itseään tässä voi vain syyttää, olisi pitänyt käyttää koira vielä lenkillä ennen kuin lähdimme treeneihin ajamaan.
Itse treeneissä lähinnä tutustuimme esteisiin, putkeen, pussiin, renkaaseen ja keppeihin ja harjoiteltiin vähän kontakteja, 2on2offia. Ja ennen kuin kukaan kerkeää pudistella päätään, rengas oli ihan maassa ja kepeillä harjoiteltiin ihan vaan sitä että koira oppi jättämään ensimmäisen aina vasemalle puolelle.
Pussiin Jedi rakastui, ja sitä se jaksoi tehdä moonta toistoa. Oli ihanaa nähdä toinen niin innoissaan :D Tässä vaiheessa ohjaaja piti vielä reunaa ylhäällä, myöhemmin annetaan sen tulla sieltä ihan itsenäisesti. Putken harjoittelu oli hieman hankalampaa, Jedi ei oikein tajunnut että sen olisi pitänyt mennä putkeen
sisälle, vaan juoksi sen ulkopuolelta minun ja ohjaajan väliä :D Noh, kyllä sieltä muutama onnistunutkin toisto saatiin.
Rengasta tehtiin ihan muutama toisto, ja ihan nätisti Jedi siinä loikki. Keppien treenaamista on hieman hankala selittää, mutta koira siis yritettiin puolivahingossa menemään oikeasta välistä niin, että itse astuin niin ettei sille tavallaan tullut muuta vaihtoehtoa. Tarpeeksi epäselvää? :D Jedi kyllä tajusi idean todella nopeasti, jos vain itse pystyisin keskittymään jalkojen siirtelyyn, namin antamiseen ja kehumiseen saman aikaisesti niin olisi aika hyvä.
Tosin kun ohjaaja leikki Jedin kanssa, ilmeni yksi "ongelmakohta". Jedillä ei ole todellakaan vahva saalisvietti, mikä olisi ihan toivottava asia. Ohjaajalla oli hieno keppi-naru-riepu-yhdistelmä, jolla saa siis todella helposti "saalismaisia" liikkeitä, mutta Jedi ei ryhtynyt saalistamaan, vaan yritti paimentaa sitä. Se siis pyrki koko ajan ohjaajan ja maassa olevan lelun taakse ja yritti kyttäämällä, kiertämällä ja haukkumalla saada sitä liikkumaan. Ohjaaja sanoi, ettei saalisvietti välttämättä ole pakollinen agilityn kannalta, mutta helpottaisi kuitenkin. Kotiläksyksi saatiin siis saalisvietin sytyttelyn yrittämistä sekä 2o2o-asennon harjoittelua, mitä olenkin Jedi naksutellut pyyhkeellä peitetyn kattilan päällä. :D
Tämän päiväisissä tokotreeneissä Jedi oli kuin unelma <3 (ainakin suurimman osan ajasta). Tällä kertaa pujottelussa se tarjosi katsekontaktia hienosti. Sain ohjaajalta neuvon palkata sitä hieman edempää, ettei se ehdollistu olemaan liian takana. Itse teemana oli istuminen ja maahanmeno. Melkein kaikkihan sen osasivat etukäteenkin, mutta haastena olikin saada koira tottelemaan ihan ilman käsimerkkejä. Istuminen sujui melkeinpä kaikilta, mutta maahanmeno oli haastavampaa - paitsi Jedille, joka hienosti pamahti maahan heti kun käsky kävi. Saimmekin siitä paljon kehuja.
Lisäksi harjoiteltiin paikallaoloa, Jedi oli erittäin hienosti paikkamakuussa vaikka ympärillä oli paljon koiria, osa leikkimässäkin, siis hallin ulkopuolella, ja minä olin noin kymmenen metrin päässä.
Olin kuitenkin aika häkeltynyt kun lopuksi harjoittelimme luoksetuloa, taas niin että ohjaaja pitää koirasta kiinni ja itse juoksee vähän matkan päähän ja kutsuu koiraa. Meidän kohdalla ohjaaja kysyi olenko harjoitellut jo luoksetuloa. Olin hieman ihmeissäni ja vastasin tietysti että joo. Kun ohjaaja sitten sanoi että, selvä, sä voikin sitten otta koiralta hihnan ja mennä pyytää sen perusasentoon, piti sitten kiireesti korjata etten ihan kuitenkaan tokomielessä ole sitä harjoitellut. Olinhan minä harjoitellut koiran kanssa paikkamakuuta kun muut harjoittelivat istumista noin metrin päästä, mutten ollut ajatellut, että joku olisi oikeasti ajatellut että olemme ihan vakavissani-vakavissani treenanneet tokoa.
Heh, luoksetulon Jedi veti taas samalla hullulla riemulla kuin viimeksikin, vetäen mooonta kierrosta ympärilläni. Mutta kuten ohjaajakin huomautti, se ei kuitenkaan lähtenyt kauemmas minusta saatika muiden koirien luo. Se vain piti hauskaa koko rahan edestä :D Pitäisi kokeilla miten se tulisi jos siltä ottaisi hihnan pois, koska ilmeisesti se siitä aina vetää kierroksia.
Sunnuntaina kävimmekin sitten taas mätsäreissä pyörähtämässä, tällä kertaa tuloksena sininen nauha, ei sijoitusta. Pennuissa oli kuitenkin tällä kertaa hirmuisesti osallistujia ja pääsimme sentään sinisten kehässä kuuden parhaan joukkoon, hieno saavutus sekin! Huomaa mutten, että mätsäreissä käynti on tuottanut tulosta, nykyään Jedi osaa ottaa paljon rennommin muiden koirien ympärillä. Ennen se alkoi aina hirmuisesti haukkua ja riehua jos iso koira ravasi vierestä ohi, mutta nykyään se tyytyy katselemaan. Vielä huomenna ja ylihuomenna mennään kehissä pyörähtämään, sitten tulee tähänkin harrastukseen hieman taukoa :) Valitettavasti myös muihin harrastuksiin tulee kohta taukoa, kun toko on kesäkuussa tauolla ja agilitystä jää ainakin kaksi kertaa väliin riparin takia. Kerrankin kun olisi aika tehdä juttuja koiran kanssa niin sitten ei voi, pöh. Pitää sitten ihan vaan kotona treenata. Ja kyllä mä mielummin aksakentällä olisin kuin rippileirillä!
(kymmenen pistettä ja papukaijamerkki kaikille jotka jaksoivat lukea loppuun asti)
