Elämää taas parilta kuukaudelta

Pitkä aika kun viimeksi olen kirjoittanut ja paljon on ehtinyt tapahtua kaikenlaista kivaa! Itsekin pääsin yliopistoon ja jännittävät, uudet tuulet puhaltavat... Paremmin meidän elämää voi seurailla nykyään Instagramin puolella, sinne siis jos kiinnostaa enemmän. :)

Loki on käynyt kevään aikana parissa mätsärissä, ollen kerran PUN2 ja toisen kerran PUN1 BIS6. Ilman häntäänsä se olisi aika kehäkettu ihan näyttelyihinkin :) Tosi mahtavaa kyllä, miten vakavasti ja innokkaasti se ottaa vastaan kaikki tehtävät, vaikka se olisi sitten viisi minuuttia pönöttämistä niin Loki tekee senkin täysillä.

Loki on myös käynyt monissa möllikisoissa ja usein ollaan saatu nollia ja voitettukin :) Huhtikuun lopulla saatiin nollarata, mutta Loki oli kyllä tosi pahasti kiinni minussa. Helatorstaina taas oli jo parempaa ja itsenäisempää menoa. Nykyään huomaa treenin tuloksen ja Loki irtoaa jo aika mukavasti - kesäkuun lopulla mentiin kisoissa pisintä rataa ikinä sekä ensimmäistä kertaa pituus. Aika mahtavasti siitäkin suoriuduttiin!

On Jedinkin kanssa tehty! Huhtikuussa oltiin jälleen kerran ihanan Kati Kylliäisen koulutuksessa, jossa Jedi meni tosi hienosti ja saatiin vähän uusia eväitä meidän ikuisuusongelman eli välistävetojen treenauukseen. Katin oppiin on aina kiva mennä.

Jedi myös kisasi yhteensä viidet kisat, joista yhteensä tuloksina neljä nollaa. Ihan ei päästy tavoitteeseen, jonka olin asettanut, eli SM-tulokset kasaan - se jäi tällä kertaa tuplanollan päähän. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä ei oltaisi suuriin karkeloihin siltikään lähetty. Lisäksi toteutui eräs suuren suuri unelma: Jedi sai 28.4. Mikkelistä  agilitysertin! Monta kertaa se on jäänyt jostain hyvin pienestä kiinni, kuten rimasta tai sadasosista, vielä useammin ei Jedin vauhti ole riittänyt läheskään, mutta tällä kertaa kaikki osui kohdalleen! Olen vieläkin ihan valtavan onnellinen, kisapaikalla tihrustin onnenkyyneleitä :') <3

Rakas pieni <3

Pari muuta hyvää kisarataa:












Tuolla Lahden kisoissa menin itse venähtäneellä polvella, että olen kyllä aika tyytyväinen siihen miten hyvin meni särkylääkkeen ja ideaalisiteen voimalla :D

Loki on nyt hiljalleen päässyt enemmän ja enemmän agilityn makuun myös, kun mentiin kesän aikana järjestettävään valmennukseen. Viidestä kerrasta on nyt käyty kolme, ja on tosiaan jo nähtävissä kehitystä. Ihanaa kun on apua ja oikeasti kunnolla suunniteltu kokonaisuus, tavoitteet ja kotiläksyjä. :) Suurin ongelma on ollut se, että Loki tykkää olla minun lähelläni ja tulee helposti mukaan minun liikkeeseeni. Irtoamisen ja itsenäisyyden kanssa siis paljon harjoiteltavaa.

Hyppyjen ja putkien lisäksi Loki osaa nyt myös pujotella! Tasan kuukausi siihen meni, että sen taidan oppi. On se vaan niin makea!

Toukokuussa Loki täytti jo vuoden. Juhlan kunniaksi se päätti tiputtaa melkeinpä kaiken turkkinsa, joten nyt ollaan sporttilookissa. Ei se mitään, itse tykkään!

Heti seuraavana päivänä piti sitten jo mennä röntgenin alle, koska halusin tietää justnytheti, millainen luusto on. Ja sehän on hyvä! Lonkat B/A, kyynärät 0/0, selkä LTV0 VA0. Kelpaa jatkaa aksan parissa. <3

Eläinlääkärillä! Mukavaa!

Rauhoituksen jälkeisiä tunnelmia

Tällaista meille siis tällä erää.

Lokin ensimmäiset kisat ja muuta kivaa

Jos kronologisessa järjestyksessä viime aikojen juttuja kävis vähän läpi; pari viikkoa sitten käytiin mätsäreissä hömpöttelemässä. Loki oli aluksi aikamoinen höyryjuna mutta nätisti poseerasi punaisten toiseksi, Jedi ei pönötyksellään tällä kertaa ollut kuin punaisen nauhan arvoinen. Hienosti olivat kumpikin :) En kyllä tiedä miten voisi käydä mätsäreissä sitten kun Lokikin menee aikuisten kehään, jos mahdollisesti päätyvät molemmat samaan nauhakehään. Ehkä pitää valita vain jompikumpi ja ottaa molemmat mukaan samaan mätsäriin vasta kun Jedi menee jo veteraaneihin :D

Maaliskuun vika päivä mentiinkin möllikisoihin ja tällä kertaa Lokikin pääsi mukaan supermölleihin miniluokkaan! Oletin ehkä vähän liikoja siltä noin niin kuin ajatellen sitä, miten vähän se on ikinä ottanut häiriötä mistään - missä ollaankin oltu ja jotain pientä treenattu niin sen fokus on ollut 100% minussa. Tällä kertaa se kuitenkin oli aluksi aivan pihalla, ei tajunnut että sen edessä on ihka aitoja agilityesteitä, tuomaria ihmetteli yms. Loppuradasta se taisi jo vähän päästä jutun juoneen kiinni. Uusintaradalla se menikin jo paljon paremmin. Vähän oli sähläyksen oloa, mutta kun videolta katsoo niin eihän siinä muuta ollut kuin yksi hyppy, jota katsoin jo etukäteen että on vähän hankalasti poissa suoralta linjalta kahden putken välillä. Tavallaan siis jos sitä ei ota huomioon niin loppurata meni ihan puhtaasti. :) Hieno Loki, kokemattomana luonnollisesti kaipaa vain kokemuksia vieraista paikoista.

Jedi puolestaan oli taas pomminvarma itsensä ja veteli menemään aika vauhtia! Nolla tuli, uusintaradalla myös vielä  vähän paremmalla ajalla ja voittoon mentiin. Aina me möllikisoissa onnistutaan, virallisissa kisoissa sitten tulee kaikkia hölmöjä, ärsyttäviä virheitä... :D

Viime lauantaina Jedi kävi sitten virallisessa mittauksessa, olen itse asiassa aika pihalla näistä uusiin sääntöihin liittyvistä jutuista ja esim. siitä, milloin tuolle mittaamisellekin oli se lopullinen takaraja... Nyt on kuitenkin sekin alta pois. Kaikki sujui oikein mukavasti, kiitos Lahti ja Mika Kangas! :D Jedistä koko homma oli _aivan kamalaa_, ihan niin kuin silloin kolmisen vuotta sitten kun se ensimmäisen kerran mitattiin. Harmi vaan että tällä kertaa siitä piti saada ihan tarkka mitta, viimeksi sen kanssa vähän luovutettiin ja tuomari vain kysyi minulta, mitä mieltä ite oon ollut sen koosta. "Medihän se on" "Joo, mediltä näyttää, medeihin siis" :D

 Loppu hyvin, kaikki hyvin, Jedistä saatiin 37-38cm korkea mikä oli muuten minusta yllättävän vähän - epätarkalla kotimittauksella olen joskus päätynyt siihen että se olisi noin 39 cm. Ei siinä, medi mikä medi ja medi jatkossakin. Jospa tässä kuussa vihdoin päästäisiin korkkaamaan tälle vuodelle viralliset kisatkin kun on virallinen mittaustodistus plakkarissa.

Laitetaas lopppun vielä Lokin vähän myöhäinen ja kurainen 10kk-posetus. Onhan se vaan aika komea. <3

Miksi vain pennun kanssa puuhataan? T. Jedi

Viime viikolta kummankin pakkovalssit. Loki oppi taas parista toistosta homman, Jedi sai treenata itsenäisyyttä kun minä olin aika eleetön. Mulla ei ole kunnon videonmuokkausohjelmaa niin jotain kummallista tapahtuu videon puolivälissä. :D




Sitten opetin Lokille tassun antamista, samalla kun Jedi miettii taustalla, että kyllähän mäkin tän homman osaan.

Treenivideota ja studiokuvia

Treenit kerran kuussa -tahdilla ollaan jatkettu. :D

Jedi pääsi vähän tekemään vauhtirataa ja sehän irtosi tosi mahtavasti, vaikka ihan ilman pikku stipluja ei päästy. Taas vaan kävi niin, että se tuli puomilta ilman lupaa, niin seuraavat toistot oli tosi hitaita. En edes torunut tai huomioinut mitenkään, mutta kai se itse sitten tajusi, että tuli tehtyä väärin...




Lokin kanssa kokeiltiin vähän kunnon etenemistä, ja taas se pääsi yllättämään osaamisellaan! Se napsi esteitä sitä mukaa kun niitä edessä näkyi. :D Ei se vielä kuitenkaan ihan oikeasti osaa, vaan meidän kouluttajan sanoin se meni hienosti ihan luontaisen liikeen ja yhteistyön kautta - kun se väsyi, niin tuli vähän esteiden ohittelua. Tosi hieno pieni silti!





Tässä keväällä Valta-Kuva Kouvolassa järjesti pari minikuvauspäivää, ajauksena yhteisiä kuvia koirasta ja omistajasta. Totta kai me mentiin myös! Jedihän on ollut mukana mun rippi- ja ylioppilaskuvissa, ja tuolla samalla kuvaajalla ollaan käyty, pelkkiä positiivisia kokemuksia. :) Jedi oli jälleen kerran todella mahtava poseeraaja, sitä se oli jo 7kk vanhana minun rippikuvissani. Se menee sinne minne käsketään ja siinä nököttää niin kauan kuin pitää. Lokilla oli aavistuksen hankalampaa, sillä sitä hieman ahisti salaman välkkyminen. Tämä nähtiin  jo uutenavuotena, Loki ei paukkeesta ollut milläänsäkään mutta pissalenkillä käydessä se rakettien välähdyksistä oli sellainen aavistuksen huolestunut, pälyilevä. Hienosti se silti pärjäsi niin silloin kuin nytkin, ja alkoi myös selvästi tottua tilanteeseen. Ihania kuvia saatiin paljon ja tässä muutamia. :)

 Kuvaajana siis Ulla Juuma-Laukka Valta-Kuvasta.

Uuden vuoden hommat

Viimeisin posetuskuva, Loki 8 kk

Niin sitä ollaankin jo vuodessa 2018. Mistäs sitä aloittaisikaan - ainakin Loki on jo 9 kk vanha komistus! Ja teini-ikää pukkaa, eniten sen huomaa siitä että lenkillä pitää haukkua etenkin vastaantulevat koirat... Noin kuukausi sitten piti haukkua myös ihmiset ja kaikki ihmeellinen, niin että ainakin jonkun verran ollaan edistytty.
    Sen sijaan toko-/arkitottelevaisuustreeneissä Loki keskittyy aina ihan 110%, ei lähde fokus minusta vaikka joku koira pääsisi haistelemaan sitä. Lokissa on aika lailla työkoiran vikaa, kun ollaan "töissä" niin silloin ei mikään voi häiritä. Aika makea pentu. <3

Mitä tehdään?

Agilitya ollaan tämän vuoden puolella tehty huimat kaksi kertaa. :D Jedi on ollut aika mahtava, viimeksi se teki tosi hienoja keinuja ja puomeja - niissä kun yleensä meillä sitä aikaa menee. Jedi nyt on vaan jo niin vanha, viisas ja kiltti, helppoa sen kanssa on treenata näin laiskasti.
       Loki sen sijaan on pelkkää tulta ja tappuraa radalla, mutta voi hitsi kun se on niin nopea oppimaan. Hyppyjen ja putkien lisäksi se on nyt oppinut renkaan ainakin yksittäisenä. Jälleen kerran se oppi tosi äkkiä kun vaan pääsi pari kertaa palkkaamaan oikeasta toiminnasta, sitten sitä pitikin jo hyppiä edestakaisin. :D Harmittaa kun on aika vähän mitään videomateriaalia, mulla on vähän ongelmia sekä kuvaus- että editointiasioissa. Tällaset pätkät Lokista kuitenkin. :)









En kyllä ymmärrä, miten Loki on jo noin taitava, koska ollaan treenattu kuitenkin tosi vähän ja aina kuukauden tai kahden välein vaan. Tuo viimeisinkin oli vasta viides kerta, kun treenattiin enemmänkin kuin vain yhtä estettä. Joku taitaa multa salaa käydä sitä kouluttamassa! :D Mutta jospa sitä kohta voisi alkaa jo hiljalleen enemmänkin treenaamaan, kun Lokinkin fysiikka koko ajan kehittyy paremmaksi. Mikään kiire meillä ei kuitenkaan ole. :)

Ollaan tietysti myös nautittu kauniista pakkaspäivistä järven jäällä. Toivottavasti olisi kivoja ulkoilukelejä pidempäänkin.

Hyvää joulua!

Vuoden viimeiset

Viimeiset kisailut taputeltu ja loppuvuosi voidaan vain lepäillä. Mitään sankaritarinoita ei kummankaan koiran karkeloista saa kirjoittaa, mutta ihan kivaa meillä silti oli. :D

Jedin kanssa agilitykisoissa 2. joulukuuta. Tuomarina oli Mika Kangas, jonka radoilla ei olla aiemmin käytykään. Kaikki radat olivat profiililtaan sellaisia meidän ratoja, suosivat kyllä meidän vahvuuksia ja olivat kaikin puolin tosi kivan oloisia. Silti tuloksiksi triplahylly... Putkivirheitä tuli sellaisissa paikoissa mistä en olisi yhtään ajatellut. Muuten olin menoon tosi tyytyväinen.





Sitten päästäänkin siihen Messariin, joka oli reissuna aikamoinen katastrofi...

Shelttipennut oli aikataulussa kahdeltatoista. Mä olen sellainen ihminen, joka on aina kaikkialla liian aikaisin ja stressaan tosi paljon sitä, että jos myöhästyn. En kuitenkaan ole koskaan aiemmin ollut messarin näyttelyissä, niin en osannut arvioida, miten järkyttävän ruuhkaista siellä olisi. Päästiin messarinparkkipaikkajonoon noin 20 yli kymmenen, eli ihan hyvissä ajoin toistaiseksi. Siinäpä sitten jonossa istuttiin ja istuttiin, niin että pikkuhiljaa tuli olo että kohta on jo kiire. Parkkipaikka oli pian enää muutaman auton takana, kun meille tultiinkin ilmoittamaan, että se on täynnä, menkää Hartwall-areenan parkkiin. Pikaisesti meille kerrottin ohjeet, miten sinne pääsee, mutta eihän sitä tietenkään voi muistaa tuollaisessa  tilanteessa, joten harhaan ajettiin, ja kello lähestyi yhtätoista. Onneksi oli taas äiti matkassa kuskina, joten käskin hänen vain jättää meidät kadun viereen, josta sitten käveltäisiin messariin. Loki kainaloon, reppu selkään ja suunnistusretkelle. Heti ensimmäisissä liikennevaloissa oli onneksi muita messarin etsijöitä, niin en jäänyt täysin omilleni. Lopulta päästiin kuin päästiinkin Lokin kanssa oikeaan paikkaan.

Eipä ne vaikeudet vielä siihen päättyneet. Näyttelykutsussa oli neuvottu, että pentunäyttelyihin ensisijaisesti ovesta 5.6, mutta ajattelin, että helpompi vain mennä lähimmästä ovesta ja sitten etsiä se oikea halli sisältäpäin. Väärin ajateltu! Etsintään meni ainakin parikymmentä minuuttia, kun jouduin viideltä eri ihmiseltä kysymään neuvoa, mistä löydän hallin viisi. Aina se neuvojen loppupää haihtui mielestäni, kun pääsin vähän matkaa kulkemaan. Ikuisuuden jälkeen löysin shelttikehän laidalle. Siinä vaan tuli jo mieleen, että kehtaanko koko koiraa edes viedä kehään, sillä parkkipaikka, jonka läpi kuljimme Lokin kanssa, oli todella märkä ja kurainen ja Loki tietysti juuri sen näköinen. Loppujen lopuksi sain sen putsattua kunnon määrällä vettä, pyyhkeitä ja paperia. Ei Loki mikään maailman siistein ja edustavin koira ollut, mutta sen verran paremmassa kuosissa että sen kehtasi kehään viedä.

Siihen päättyivät meidän reissun katastrofitapahtumat, onneksi. Hyvä puoli ehkä oli siinä, että säästettiin hieman messarin ryöstöhinnoista, eli 12€ parkki vaihtui ilmaiseen kadunvarsiparkkiin parin kilometrin päässä. :D Onneksi meillä ei hirveästi ollut tavaroitakaan, niin se oli ihan siedettävä
ratkaisu.

Kaikki kuvat on Marianne Timosen ottamia.

Itse kehä meni oikein kivasti ja tuomari Piia Enlund piti kovasti Lokista. Lopputulos oli siis sellainen, kuin olin ajatellutkin - muuten upea koira, mutta se häntä. Sen vuoksi jäätiin siis kilpailuluokassa viimeiseksi, eikä kunniapalkintoa herunut. Tuomari tuli vielä vähän harmitellen siitä sanomaan, että kun muuten on tosi kaunis koira kuitenkin, mutta häntä ei saisi nousta.


Hyvin kaunis urospentu, jolla kokoon sopiva luusto. Hyvä kiilamainen pää. Viehättävä ilme. Purenta ok. Kaunis ylälinja. Hyvin kehittynyt runko ikäisekseen. Ylös kiinnittynyt häntä pilaa hieman sujuvat ja tehokkaat liikkeet. Erinomainen karvanlaatu. Rauhallinen käytös. Esitetään erinomaisesti. -PEK3

Ja onhan tuo häntä Lokilla ihan omaa luokkaansa. Ei nyt ihan koko ajan noin ylhäällä, mutta kippurallahan se sitä mieluusti pitää. En oikein tiedä, mitä tehdä, yrittää opettaa sitä pitämään se alhaalla vai ei, sillä kyllähän se olisi pitkä ja kivinen tie. Tai sitten vain antaa sen korvien nousta pystyyn ja seuraavaksi ilmoittaa pystykorvakehään? :D