lauantai 25. heinäkuuta 2015

Tilannetaju kohdillaan

Ekat kolmosten kisat purkissa! Täytyy myöntää että oli aluksi aika kova alemmuuskompleksi joka vaan lisäsi omaa jännitystä ja paineita. Ekan radan jälkeen sekin onneksi helpotti!

Mentiin siis kaksi rataa, molemmat Johanna Nybergin käsialaa. Omasta mielestä kumpikin oli varsin helppo ja mentävä rata! Ihan mukava, pehmeä lasku kolmosiin siis.

Ekalla radalla ainoa mietityttänyt kohta oli A:n jälkeinen elämä. Aluksi meinasin tehdä persjätön putken jälkeen, mutta rataantutustumisessa tulin siihen tulokseen että se on hiukan vaarallista. Niinpä tein poispäinkäännöksen ja takaaleikkauksen, vaikkei niitä ollakaan harjoiteltu paljon yhtään. Kokeilumielellä mentiin, ja sehän toimi! Olin tosi tyytyväinen, sillä siinä kohdassa tosi moni hyllytti. Harmi vaan että kepeillä Jedi jätti viimeisen pujottelematta ja tuli hyppäämään hypyn, joten hylyksi meni. Siinä sitten vähän aikaa sähläsin itse ennen kuin sain taas radasta kiinni. Harmittava virhe, koska mitäs jos Jedi vaan olisi pujotellut loppuun - melko mahdollisesti olisi tullut nolla.



Toinen rata oli vielä simppelimpi. Tässä olin epävarma vain keppikulmasta, ei olla tehty niin kovasta vauhdista umpikulmaa. Mutta Jedi handlasi sen tosi upeasti! Muutenkin rata meni muutamaa kaarrosta lukuun ottamatta tosi kivasti, mutta yksi rima putosi...




Rehellisesti ja rumasti sanoen tämän radan jälkeen vitutti aika pahasti. Ilman tuota yhtä pudonnutta rimaa oltaisiin voitettu ja SERT olisi jo plakkarissa. Erityisesti tämä ärsytti siksi että Jedi ei ole aiemmin kisoissa rimoja tiputellut, sopivan ajankohdan valitsi... Tosin oma vikanihan tuo oli, kiirehdin putkelle kun Jedi oli ilmassa. Ainakin epäilen että tiputus johtuu siitä. Mutta ei voi mitään, tällaista tämä laji aina on. Niin kamalan pienestä kiinni. Pitää vaan itse oppia sietämään pettymyksiä! Joka tapauksessa radat menivät kyllä paljon paremmin kuin oletin, ei lainkaan huono kolmosten avaus. Meillä on vielä monta vuotta aika treenata ja kisata, kun tämä kisaaminen on vieläkin aika sähläystä omalta osaltani. Vielä ei pää pysy ihan kasassa.

4 kommenttia:

  1. Pitikö Johanna rivoja ihan tapossa? Meillä olis ens kuussa kolmosten kirkkaus Johannan radoilla ja vähän mietityttää mitä tulee, kun noiden korkeiden runojen kanssa ollut välillä vähän ongelmaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut ihan korkeimmillaan, 30-40-60 oli molemmilla radoilla. :)

      Poista
    2. No tulipas virheitä.... Mutta kivalta näyttää teidän meno. Eiköhän niitä sertejä ala sieltä paukkumaan :)

      Poista
    3. Myönnän vähän hihitelleeni tapossa oleville rivoille... :) Kiitos! Paljon meillä on treenattavaa mutta kyllä mulla on usko siihen että vielä joskus ollaan oikeasti hyviä. Että pitääkin olla tällanen kaikki-heti-nyt-tyyppi...

      Poista