Jedillä taitaa olla jo murkkuikää... Korvat katoaa ajoittain hajujen takia, rasittavaa! Maanantaina äidin kanssa näyttelykurssilla ollessaan se oli karannut hihnasta ja juossut ympäri hallia... Täytyy kuitenkin hieman kehua, eilen ohitettiin vinkuva ja leikkiin kutsuva terrieri niiiin hienosti! Osaa se olla niin ihanakin. Joskus.
Noin kuukausi sitten aloitettiin harjoittelemaan juoksemista ja pyöräilyä, ihan siis sitä, että miten sen pitää siinä rinnalla mennä ja että ei haistella ja kaikki koirat ohitetaan jne. Keskiviikkona käytiin ensimmäisellä "lenkillä", 10 minuuttia ja 1,5 kilometriä. Olin itsekin aivan uuvuksissa sen jälkeen, kun hölkkäsin koko ajan. Ainakaan en voi uuvuttaa koiraa liikaa, kun omakaan kunto ei kestä :D
Korvat pistettiin taas liimaan, sillä ne viihtyvät kovin kaukana toisistaan. Niitä siis liimattiin teipinpalan avulla lähemmäs toisiaan. Yhtenä päivänä kävelin huoneeseen, ja tämän näköinen otus tuijotti vastaan:
On se höpsöillyt lisääkin. Olkkariin ostettiin uusi pehmeä matto, ja Jedi koeajoi sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti