Kokkosen Tuijan koulutus

Huh, meillä on nyt aika tiukkaa treenaamista ollut, mutta kunhan saadaan kisat pois alta niin sitten höllätään rajusti. Oikein hyvin Jedi on kuitenkin jaksanut, paitsi tehdä yksittäisissä treeneissä niin myös koko viikon kannalta ajatellen, tänään kun oli jo viikon kolmas agilitypäivä. Selvästi on kunto kasvanut!

Tänään oli siis Tuija Kokkosen koulutuksen vuoro. Ratapiirrokset saatiin jo aiemmin tutkailtaviksi, ja noin paperilta katsottuna rata vaikutti todella haastavalta ja kinkkiseltä. Luonnossa se oli kuitenkin astetta simppelimpi, kun tajusi paremmin mitä voisi tehdä eri kohdissa. Oli tosi paljon meille hyödyllisiä treenauksen aiheita :)

Kärvistelin kotona että kuinka onnistun muurin takaakierrossa, mutta se olikin virhe! Muuri siis mentiin toiselta puolelta.

 Saatiin aika paljon kehuja. Tuija tykkäsi mun päättäväisyydestä, Jedi tuli kerran läpi A:lta joten uusin sen. Liian moni olisi katsonut sellaista ihan läpi sormien. Muutenkin mulla on kuulemma hyvä kontakti Jediin, kiellän ja kehun oikeissa kohdissa. Oli tosi kivaa ja nyt olen ihan puhki! Ainoa mieltä alentava asia oli se että mun lonkkaan alkoi treenin aikana vähän sattua, toivottavasti ei olisi nivelessä mitään vikaa. Kuitenki vuosikymmen mulla balettia takana ja sehän on nivelille aika rankkaa varsinkin jos tekee vähääkään liikkeitä väärin. Ei ole aiemmin ollut mitään oireita mutta voihan ne myöhemminkin ilmetä :(

Tässä vielä videomateriaalia ihan vikasta vedosta. Vähän väsynyttä menoa mikä näkyy muun muassa vähän hitaista kontakteista ja A:lta loikkaamisesta sekä mun hengästyneestä rääkymisestä. Muuten Jedi olisi jaksanut mennä vielä lisäälisäälisää, ainakin siihen malliin veti halliin takaisin lämppälenkillä.



Kaikista hankalintahan tässä oli tuo alku sekä keppien jälkeinen elämä, kun ne poikittaiset hypyt on jäänyt niin vähälle treenaamiselle. Lopussa tuli kielto vähän hassusta paikasta, kun tuo kyseinen kohta toimi aikaisemmilla kerroilla tosi hyvin. Se on niin hiuksenhienoa että miten pitää ennakoida. Vaikkei nyt nollaa saatu lopuksi niin olin tosi tyytyväinen, että saatiin kaikki kohdat toimimaan edes pienemmissä pätkissä vedettuyinä. Rimat oli myös ihan kisakorkeuksissa eikä ollut mitään ongelmaa edes takaakierroissa tai muuten vinosti lähestytyissä hypyissä, jes!

Treenikausi avattu taas

 Huh, tässähän on jo kolmet treenit takana enkä ole mitään ehtinyt tänne raapustella! Harmi vain ettei ole ollut ketään kuvaamassa, joten ei ole videota. Videottomat treenipostaukset on aika tylsiä (ainakin omasta mielestäni) mutta nyt on niin kiva fiilis jäänyt jokaisesta treenistä että pakko laittaa ylös!

Ensinnäkin viime keskiviikkona oli meidän ensimmäiset seuratreenit. Tällaista rataa mentiin:

Jujuna oli hankalat keppikulmat ja puomin asettamat haasteet, kun ei saa loikata sen päältä vaan pitää kiertää siitä mistä sekin menee. Kutosella keppien avokulma oli aluksi hankala, Jedi meni kokonaan keppien ohi - tosin siellä olikin sitten toisella puolikkaalla toinen ryhmä treenaamassa, että sekin saattoi houkutella. Pari kertaa kun tehtiin keppejä pelkästään niin se sujui myös radan osana. Kepit mentiin myös toiseen kertaan, tällä kertaa umpikulma sylikäännöksellä ja takaaleikkauksella. Jedi haki kepit aivan superisti kun tehtiin vain edellisen hypyn takaa, mutta radalla oli liikaa vauhtia että se olisi taipunut pujottelemaan, kun tullaan vauhdilla putkesta. Se kesti myös hienosti sivuetäisyyttä, ja meni loppuun asti vaikka jäinkin keppien alkupäähän, mutta sitten lopussa se ei mennyt viimeisen kepin "ohi" vaan kääntyi väärää kautta takaisin, siis pyörähti. Pitää siis harjoitella keppejä niin että on palkka edessä jottei Jedi lähtisi oikomaan reittejään minun luo. Täytyy vielä mainita että Jediteki tosi hienoja keinusuorituksia kerta toisensa jälkeen, vaikka kysessä olikin puukeinu eikä sellaisella olla päästy treenaamaan!

Maanantaina oli sitten vuorossa treeniä viime vuoden Agirodun avoimen radan malliin. Tässä ratapiirros, linkkinä kun ei ole minun tekemäni. Toivottavasti näkyy, vähän hailakalta näyttää ainakin tältä näytöltä. Vaikeinta oli loppu, kolmanneksi viimeisin hyppy piti tehdä poispäinkäännöksellä eikä niitä mitenkään kamalasti olla tehty. Lisäksi Jedi tuli putkesta, vauhdilla. Toinen vaikea paikka oli nuo hypyt 12 ja 13, poikittaiset hypyt ei edelleenkään ole meidän vahvuuksia. Mutta Jedi hoksasi kummassakin paikassa mitä sen tulisi tehdä, ja niin me vaan tehtiinkin lopuksi rata nollana läpi! Jei! Kaikki kontaktit toimi myös aivan superhyvin.

Sitten vielä tämän päiväiset treenit! Klikkaamalla saa isommaksi, näyttää aika tihruiselta ainakin nuo numerot.

Rata ei nyt mikään supervaikea ollut, mutta ainakin alussa oli tuo hyppyhässäkkä juuri sellaista mistä ollaan kaivattukin treeniä. Nämä treenit olivatkin aika ainutlaatuiset, koska ne meni aika lailla täydellisesti :D Ensin tehtiin koko rata ja saatiin ekalla yrittämällä nollana läpi. Sen jälkeen paneuduttiin vähän minun liikkumisiini, kun jään ihan liikaa varmistelemaan. Kun pääsin aikaisemmin liikkeelle, tuli Jediinkin enemmän vauhtia kun tuli vähän takaa-ajoasetelmaa. Mutta yhtäkään suurta virhettä ei sattunut koko treenin aikana, esteet mentiin oikeassa järjestyksessä ja ei tullut kieltoja tai muitakaan pysäytyksiä. Oli aika epätodellinen tunne! Ainoat kaksi pientä virhettä oli mielestäni ihan positiivisia virheitä: Jedi nousi alussa seisomaan, kun oli niin innoissaan, mutta istui kuitenkin heti kaukokäskyllä, sekä se tuli yhden kerran vähän läpi puomin kontaktista. Pysähtyi kuitenkin maahan ja se kuitenkin yritti pysähtyä, joten en noteerannut koko hommaa. Ollaan kuitenkin yritetty saada puomille lisää vauhtia.

Aika harvoin treeneissä päästään koko rataa puhtaasti läpi, joten nyt on aika varma olo meidän tekemisistä. Mulla olikin toiveissa saada rutkasti varmuutta tämän vuoden aikana, nyt ollaan ainakin askel lähempänä sitä. Treenit on mennyt nyt niin hienosti ja kaikki kontaktitkin toimivat vihdoin, joten päätin että mennään jo helmikuussa kisaamaan. Olin aiemmin ajatellut että vasta huhtikuussa oman seuran kisoissa, mutta mikäs tässä, koen että ollaan kisavalmiita ja tarvitaan kuitenkin rutiinia kisaamiseen, eihän siihen muu auta kuin kisaaminen! Onneksi viikkoa ennen noita virallisia kisoja on samassa hallissa möllikisat, päästään vähän tutustumaan halliin. :)

Ainoa ikävä tai noh, "ikävä" juttu on se että Jediä ei jostain syystä oikein enää kiinnosta lelut hallissa. Kotona ja ulkona kyllä leikkii ihan samalla ärrierimeiningillä kuin aiemmin. Olen miettinyt että onko hallissa mahdollisesti käynyt juoksuinen narttu, tai vaihtoehtoisesti Jedi on vain itse keksinyt että hajut ovatkin oikeasti aivan supermielenkiintoisia. Se nimittäin alkaa heti kulkea nenä maassa kun tulee tauko treenin aikana. Se menee kuitenkin yhtä lujaa ja on edelleen yhtä innoissaan treenaamisesta. Mutta olen nyt palkannut sitä namilla ja pitänyt sylissä sen aikaa kun saadaan kouluttajalta neuvoja. Jos tää on hormoonihöyryistä johtuvaa niin kastrointi houkuttaa kyllä taas hieman enemmän...

Hyvä, eli huono

 Sunnuntaina herätys kuudelta ja matkattiin Lahteen surkeassa säässä. Sellaisia asioita tämä koirien kanssa touhuaminen teettää.

Oli siis Lahden ryhmänäyttelyn aika. Wannabe-näyttelykoira Jedi kävi vielä kehässä keikistelemässä, viimeisen kerran jos nyt ei ikinä niin ainakin pitkään aikaan. Ei se ole syntynyt kehien kuninkaaksi, turha siis rahoja tuhlata. Ihan kivahan se toki on nähdä tuttuja ja niin päin pois mutta ehkä se puoli toteutetaan jatkossa agilitykisoilla... ;)

Jedille siis keltainen nauha eli arvostelu hyvä ja seuraavanlainen arvostelu:

Erittäin hyvän tyyppinen, hieman ilmavan vaikutelman antava uros. Hieman pieni pää suhteessa runkoon. Pyöreähköt silmät. Hieman haja-asentoiset korvat. Pystyt lavat ja suora olkavarsi. Riittävä rinnan syvyys. Hyvin kulmautunut takaosa, sopusuhtainen luusto. Liikkuu kevyesti mutta hieman lyhyellä askeleella. Esiintyy ja esitetään hyvin.

Varsin totuudenmukainenhan tuo muuten on mutta pieni pää -kommenttia vähän naureskeltiin porukalla. Näkemyksiähän on toki erilaisia mutta mielestäni Jedillä on pää ihan samassa suhteessa runkoon kuin muillakin shetlanninelukoilla.

Jedihän ei enää harrastuksia varten tarvitse mitään näyttelykäyntejä, joten mielessäni on pyörinyt vähän ajatus sen kastroimisesta... Eipä siitä jalostukseenkaan ole (omasta mielestäni Jedillä olisi rodulle annettavaa luonteensa ja sydäntä lukuun ottamatta terveytensä vuoksi, mutta muuten on vähän liian paljon vikoja...) joten eihän sillä suurempaa käyttöä palleilleen ole. Vähemmän haistelua ja stressaamista nartuista, mahdollinen lihominen ja syöpäriskien pieneneminen huokuttaisi. Mutta onhan se aika lopullinen juttu, ettei se ihan lähiaikoina ole toteutumassa vaikka siihen ratkaisuun päädyttäisiinkin.

Viime vuoden viimeiset treenit

Uusivuosi meni meillä kohtuullisen rennoissa tunnelmissa. Jedi nukkui ja leikki normaalisti, paitsi kun kävi äitini kanssa ulkona. Silloin se haukkui raketteja mileti taukoamatta. Välillä tuon koiran mielenmaailman on niin valtavan kummallinen. En nimittäin usko, että se olisi pelännyt - se unohti raketit heti kun tuli kotiin, ja kun itse olin sen kanssa ulkona niin se ei reagoinut mitenkään, mitä nyt vähän höristeli korvia. Kirjoitin vähän aika sitten kuinka Jedi välillä vanhempieni seurassa rähisee muille koirille ja luulen että kyseessä on luottamuspula, Jedi ottaa ohjat omiin käsiinsä... Mietin että onko tässä kyseessä sama juttu, se kokee ettei ole äitini kanssa tarpeeksi turvassa ja yrittää haukkua paukkeet tiehensä. Mutta nämä ovat vain oletuksiani enkä osaa lukea koiria vielä kovinkaan suurella varmuudella. Saa nähdä jos parin vuoden päästä vien Jedin luonnetestiin että mitä se saa puolustushalusta, kyllähä se luonnekuvauksessakin haukkui aaveille kuin mikäkin, vaikka lopuksi vähän kantti pettikin.

Mutta niihin treeneihin! Kerrankin olin suunnitellut treenit etukäteen ja oikein piirtänyt radankin valmiiksi. Yritin tunkea sinne mahdollisimman paljon treenilistan rästejä, kun sen lyhentäminen on ollut vähän laiskanpuoleista. Mutta aika hyvin ollaan loman aikana saatu asioita yliviivattua sieltä! Nyt oli siis treenattavana ennakointi renkaalle, välistävedot, loppusuorat ja vinot hypyt. Rimat ihan vaan 5 cm, kun tahdon Jedille lisää vauhtia ja mielestäni turhaa rasittaa liikaa hyppimällä aina kisakorkuisia hyppyjä.



Nyt tulevana vuonna meillä on vähän uudet kuviot agilityn treenaamisessa! Saattiin seuralta ryhmäpaikka joten treenataan nykyään KSSK:n opissa, mutta käydään silti vielä lisäksi samoissa treeneissä missä tämä puolisentoista vuotta ollaan käyty yksityisellä. Ei kuitenkaan ihan joka viikko käydä kaksissa ohjatuissa, jos on kisoja, valmennuksia tai paljon asioita mitä pitäisi treeneata vaapaavuoroilla niin reilusti jätetään jommatkummat väliin. En usko että Jedi tarvitsee saatika jaksaisikaan enempää agilityä/viikko kuin se noin kaksi treeniä.

Tein vähän niin kuin uudenvuodenlupauksen, että pistän ylös kaikki ne rahat mitä agilityyn menee vuodessa! Tuolla ylälaidassa löytyy ihan erillinen sivu näillä laskennoille. Hieman pelottavaa on, että vuotta kulunut yksi päivä ja rahaa on palanut miltei satanen!

Tauon aikana tuntui ettei agility enää edes kiinnosta, mutta nyt kun ollaan päästy taas treenaamaan niin mulla on kamala palo jo kisoihin! Mietinnässä olisi että startattaisiin jo helmikuun alussa. Se riippuu täysin kontakteista, pientä hiomista vileä tarvitaan että ne olisivat kisavalmiit. Saa nähdä missä tilanteessa ollaan tämän kuun lopussa, silloinhan tuo pitää päättää.