Parit treenit

Vähän videota ohjatuista treeneistä. Ensimmäinen on ihan kuun alusta ja jälkimmäinen tältä viikolta.

Ensimmäinen päivä tätä kuuta miellä oli kivan simppeli rata, jossa oli kuitenkin mukana sellaisia pieniä juttuja joita ollaan tehty vähän, kuten nuo poikittaiset hypyt sekä rytmitystä, joka oli ollut aiheena juuri edellisenä päivänä olleessa Kokkosen Sampon koulutuksessa. Saatiin nolla aikaan, mikä on varsin harvinaista treeneissä. Tuntuu että ihan aina on jotain niin kinkkistä ettei ehditä sitä tunnin aikana hiomaan kuosiin. Tykkään kyllä itse että on sellainen helppo rata, jossa on yksi tai kaksi pientä kinkkisempää ja treenausta tarvitsevaa kohtaa. Jää itselle ja koiralle parempi mieli ja motivaatio :)




Tuosta kyseisestä treenistä lähinnä jäi mieleen se, että minun käteni huiskivat ihan kamalasti ja niitä pitäisi saada kuriin, sekä Jedin hyppytekniikan parantaminen. Jedillä pidettiin rimoja alhaalla ehkä turhan pitkään, vielä pari kuukautta sitten oli aina välillä 10-30 cm. Sitten tuli kisaamiset kuvioihin ja äkkiä nostettiin sinne neljäänkymppiin. Mä vähän veikkaan että Jedi on tiputtanut riman ja se on tuntunut sitten koivissa epämukavalta, joten se hyppää ihan turhan korkealle välttääkseen tätä. Hyppytekniikka on siis ihan ykkösprioriteetti tällä hetkellä. Taloudellisempi hyppäämistapa pitää koiran nivelet paremmassa kunnossa pidempään.

Meidän koutsi on nyt jonkin aikaa estynyt kouluttamaan, joten saa nähdä loppuvuoden treenit menevät. Ts. saadaanko maanantaisin tuuraavaa kouluttajaa paikalle vai mennäänkö vapaavuoroilla. Tämän viikon treeneissä oli siis toinen kouluttaja. Rata oli taas varsin helppo (sen voi päätellä aina siitä että saadaanko lopuksi nollaa vai ei - no tällä kertaa saatiin!), mutta Jedillä oli jostain syystä hirveästi virtaa ja teki sen takia ihan hassuja virheitä, kuten jätti kepit kesken ja varasti puomilta, asioita joita se ei ole koskaan tehnyt sen jälkeen kun sille on ko. esteen suoritustapa opetettu.

Aluksi treenasin erikseen keppejä ja puomia muistinvirkistykseksi. Meinasin lähettää Jedin putkeen ja siitä kepeille, mutta se päättikin hakea suoraan kepeille useamman metrin päähän. Hieno, höpsö otus. Saatiin kouluttajalta hirveästi kehuja kepeistä ja puomista, itse näin vain turhauttavan hitaat suoritukset molemmissa mutta ehkä sitä voisi itsekin vähän höllätä. Voisihan otus suorittaa ne paljon huonomminkin! Veikkaan että se, että laitan Jedin menemään puomin uudelleen, kun se varastaa vähän syö vauhtia huonommaksi, mutta on mulle kuitenkin tärkeämpää suorituksen varmuus kuin vauhti.


Putket olivat aika pimeitä ja Jedi taisi ensimmäisellä kerralla kaaduta siellä, joten se päätti useamman kerran mieluummin kiertää tai kääntyä takaisin. Piti siis pariin otteeseen pysähtyä ja palkata yksittäisestä putkisuorituksesta (näitä en laittanut videolle). Tosin, kuten videolta näkee, niin menen ainakin alussa turhan kauas Jedistä eikä se siis edes näe putkensuuta. Siinäkin siis varmaan osittain syy.

Mitäs nyt muuta. Omaan silmään Jedin hyppytekniikka näyttäisi tuolla videolla taloudellisemmalta kuin edellisessä, mutta kyllä meidän silti täytyy sitlä hyppytekniikkaa treenata.

Loppukevennyksenä lentävä karvapallo! Ostin kakkoskameraksi Nikonin peilittömän järkkärin, S1:n, lähinnä siksi että vanha uskollinen järkkärini (Canonin 500D) ei ota videota vaihtuvalla tarkennuksella. Vaikka videointia kameraa ostellessani enimmäkseen ajattelinkin, on tässä ihan kivoja ominaisuuksia jotka helpottaa esimerkiksi tilannekuvien ottamista. :)

MH-luonnekuvaus 20.9.2014 - reipas nuorimies

Jedin sekä minun totuuden hetki koitti tänään; sain käsitystäni piskin luonteesta hieman vakaammalle pohjalle.
Jedi suoritui luonnekuvauksesta todella hyvin, ei paineistunut missään vaiheessa ja käyttätytyi aika samalla tavalla kuin kuvittelinkin, mutta tuli sieltä muutama yllättäväkin seikka esille.

Testi alkoi kontaktilla. Jedi oli oma itsensä, vilkaisi testinohjaaja (eli TO) ja sitten jatkoi haistelua. Lähti mukaan, mutta edelleenkään ei vaan kiinnostanut. Jedi vain on pidättyväinen sanan syvimmissä merkityksissä. Käsittelyn se hyväksyi, vähän oli sellainen inhoava ilme mutta kuten tavallista, ei väistänyt tai vastustanut.

Seuraavaksi oli leikkiminen, leluna oli sellainen paksu paloletkun pala. Jedi kyllä innostui, mutta ei ottanut lelua suuhun tai alkanut taistelemaan TO:n kanssa. Ei ihmekään, kun lelu olisi vain vaivoin edes mahtunut sen suuhun, jos olisi ollut pienempi lelu niin varmasti olisi leikkinyt. Tämä ei siis oikein mielestäni kuvaa Jediä. Mielestäni MH-kuvauksessa voisi olla vaikka edes muutamaa eri kokoluokkaa noita leluja, nyt kun on sama lelu oli sitten kyseessä saksanpaimenkoira tai chihuahua. 

1a. Kontakti - tervehtiminen: 4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen

1b. Kontakti - yhteistyö: 3 Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta

1c. Kontakti - käsittely: 3 Hyväksyy käsittelyn 

2a. Leikki 1 - leikkihalu: 3 Leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee

2b. Leikki 1 - tarttuminen: 2 Ei tartu, nuuskii esinettä

2c. Leikki 1 - puruote ja taisteluhalu: 1 Ei tartu esineeseen

 Näiden jälkeen oli takaa-ajo eli saalisvietin testi. Ilmeisesti viehe oli Jedille liian kaukana ja huonosti näkyvissä, sillä se ei oikein innostunut jahtaamaan. Yleensä se yrittää aina jahdata kaikkia lentäviä lehtiä ynnä muuta. Nyt Jedi ensimmäisellä kerralla aloitti jahtaamisen mutta unohti puolivälissä mitä on tekemässä. Toisella kerralla se ei jahdannut ollenkaan. Piti kuitenkin vähän haukulla kommentoida että tuolla menee jotain.

3a. Takaa-ajo 1. kerta: 2 Aloittaa, mutta keskeyttää

3b. Tarttuminen 1. kerta: 1 Ei kiinnostu saaliista

3a. Takaa-ajo 2. kerta: 1 Ei aloita

3b. Tarttuminen 2. kerta: 1 Ei kiinnostu saaliista

Tämän jälkeen oli aktiviteettitason testaaminen. Yksinkertaisesti minun piti vain seisoa kolme minuuttia paikallani passiivisena. Jedi oli yllättäen hieman rauhaton, vinkui hieman aina välillä. Veikkaan että se johtui siitä että oltiin agilityhallillamme ja testi oli aloitettu leikkimisellä ja vieheellä. Sen viretila oli siis aika korkealla. Jedi kuitenkin rauhottui ajan lopussa joten ei tullut mainintaa rauhattomuudesta. Videomateriaalia on, mutta se on hieman huonosta kuvakulmasta ja ei siinä ole kuin kolme minuuttia paikallaan pönöttämistä, niin en sitä jaksanut laittaa.

4. Aktiviteettitaso: 3 Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja

Seuraavaksi etäleikki. Vähän matkan päässä oli siis ihminen, joka ensin vaikutti uhkaavalta, mutta sitten riisui viittansa ja kutsui koiraa leikkimään. Jediä ei kamalasti kiinnostanut ja lopussa se meni vähän haukkumaan. Tämä tuli kuitenkin liian myöhään että olisi tullut mainintaa uhkasta/aggressiosta.

5a. Etäleikki - kiinnostus: 2 Tarkkailee avustajaa, välillä taukoja

5b. Etäleikki - uhka/aggressio: 1 Ei osoita uhkauseleitä
5c. Etäleikki - uteliaisuus: 1 Ei saavu avustajan luo
5d. Etäleikki - leikkihalu:  1 Ei osoita kiinnostusta
5e. Etäleikki - yhteistyö: 1 Ei osoita kiinnostusta

Etäleikin jälkeen alkoi hieman ikävämpi puolisko. Ensin yllätys- eli haalaritesti.  Maasta siis ponnahtaa pystyyn haalari ja tarkkaillaan miten koira reagoi. Jedi ei misään nimessä ole mikään tyhmänrohkea koira, se kyllä säikähtää asioita ja sen tapa vastata on pako. Se ei kuitenkaan mene kauas, mutta kääntää vähintään päästä ja sekin tulkitaan paoksi. Haalarilla Jedi tuli melko nopeasti tutkimaan eikä myöhemmin muistanut lainkaan että olisi mitään ikävää tapahtunut.

6a. Yllätys - pelko: 4 Pakenee enintään 5 metriä

6b. Yllätys - puolustus/aggressio: 1 Ei osoita uhkauseleitä

6c. Yllätys - Uteliaisuus: 3 Menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen edessä

6d. Yllätys - jäljellejäävä pelko: 1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä

6e. Yllätys - jäljellejäävä kiinnostus: 1 Ei osoita kiinnostusta haalariin

Seuraavaksi oli ääniherkkyystesti. Vähän samantyylinen kuin edellinen, tällä kertaa käveltiin suoraan ja vieressä on räminälaite josta tulee ääntä. Jedi reagoi vahvemmin kuin haalarilla, lähti hieman kauemmas. Semyöskin tarvitsi enemmän tukea että tuli katsomaan, minun piti mennä kyykkyyn ja vähän jutella iloisesti jolloin se tuli. Minusta kyllä vaikutti että Jediä ei vain kiinnostanut. Loppukommenteissa tuomari mainitsi että Jedi tuli kuitenkin heti kun minä vähän houkuttelin, vähän asenteella että "ai, sä halusit että tuun kattomaan, no oisit heti sanonut".

7a. Ääniherkkyys - pelko: 4 Pakenee enintään 5 metriä

7b. ääniherkkyys- uteliaisuus: 2 Menee räminälaitteen luo, kun ohjaaja on kyykyssä ja houkuttelee koiraa

7c. Ääniherkkyys - jäljellejäävä pelko: 1 Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita tai väistämistä

7d. Ääniherkkyys - jäljellejäävä kiinnostus: 1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan.

Nämä kaksi testiä osoittivat sen, että Jedi ei ole erityisen pehmeä (ehkä sellainen hieman pehmeä korkeintaan). Se reagoi näihin yllätyksiin aika vahvasti, mutta ei jäänyt muistelemaan mitään.

Seuraavaksi olikin aika mielenkiintoinen kohta! Nimittäin aaveet. Jedi pillastui heti alussa haukkumaan. En olisi kuvitellut että pienestä söpöstä koirasta löytyy noinkin paljon puolustushalua. Kuitenkin kun aaveet eivät uskoneet, Jediä alkoi vähän pelottaa että selviänkö tästä ollenkaan ja meni taakseni haukkumaan. Ei kuitenkaan yrittänyt paeta. Jedi meni vähän lukkoon ja jäi haukkumismoodiin ja sillä kesti aika kauan ennen kuin uskalsi tulla katsomaan että keitä ne haaveet todellisuudessa olevat.

8a. Aaveet - puolustus/aggresio: 2 Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä

8b. Aaveet - tarkkaavaisuus: 4 Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja

8c. Aaveet - pelko: 4 On enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välillä

8d. Aaveet - uteliaisuus: 2 Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraa

8e. Aaveet - kontaktinotto aaveeseen: 4 Ottaa itse kontaktia avustajaan

Sitten olikin enää jäljellä toinen leikki ja laukaukset. Leikki on sen takia myös lopussa, koska se kuvaa kuinka paljon koira kuormittui tai paineistui testin aikana. Mikäli koira on mielestään kokenut todella kovia, ei se enää innostu leikkimään. Jedi ei tuomareiden mukaan paineistunut missään kohtaa testiä ja lopussa se leikkikin täysin samalla tavalla kuin alussakin. Laukauksissa olisi voinut leikittää koiraa, mutta en tiennyt innostuisiko Jedi ollenkaan leikkimään. Se ei yleensä väsyneenä jaksa taistella, enkä myöskään halunnut että se yhdistäisi ikävää tunnetta laukauksesta leikkimiseen, mikäli se pelästyisi.  Niinpä me juoksimme yhdessä ympyrää. Ensimmäiset kaksi laukausta tulivat tämän juoksemisen aikana. Ensimmäiseen Jedi reagoi säpsähtämällä, lisäksi sen häntä käväisi vähän koipien välissä. Palautui kuitenkin nopeasti. Toisen laukauksen aikana se oli kiinnostuneempi ja häntäkin nousi ylemmäs. Loput kaksi laukausta tuli niin että sekä minä etä Jedi seisoimme paikallamme, niihin Jedi ei enää reagoinut ollenkaan.

Jedi yllätti minut siinä, että innostui vielä testin päätyttyä leikkimään! Jedi ei ole mikään äärimmäisen leluhullu tai taistelunhaluinen vaikka se tykkääkin leikkiä, lisäksi olisin kuvitellut että se olisi kuormittunut testin aikana enemmän. Tällöin sen leikkihalut olisivat olleet vielä alhaisemmat. Mutta mitä vielä, ihana, reipas poika!

9a. Leikki 2 - leikkihalu: 3 Leikkii - aktiivisuus liääntyy/vähenee

9b. Leikki 2 - tarttuminen: 2 Ei tartu, nuuskii esinettä

10. Ampuminen: 2 Häiritsevyys lisääntyy leikin/passiivisuuden aikana, sen jälkeen välinpitämätön

Oli varsin avartava ja mukava kokemus. Olin tosi ylpeä Jedistä, koska se oli oma reipas itsensä läpi koko testin! Tuomari jutteli lopussa mainiten mm. että Jedi on reipas nuorimies, ei kovin pehmeä, laukauskokematon mutta siis kuitenkin ihan laukausvarma ja nämä ominaisuudet ovatkin tärkeitä harrastuskoiralla. Aika paljon tuomarin kommentteja olen sisällyttänyt noihin osioiden kuvaamiseen, mutta jos jotakuta kiinnostaa/epäilee minun sanaani niin tässä vielä nuo kommentit!

Sampo Kokkosen koulutus 31.8.

Vihdoin jaksan ja ehdin vähän jäsennellä tästä koulutuksesta päähäni tulleita ajatuksia! Koeviikkoa tässä pukkaa joten en jaksa kaikkia pätkiä Youtuben käytettävyydeltään varsin hitaassa videonmuokkausohjelmassa muokata, mutta tärkeimmät yritin laittaa näkyville.

 Oli oikein mukava ja opettava koulutus. Pari radalla ollutta teemaa oli kuin meille tehtyjä, juuri niitä asioita joita olen pitkään ajatellut että meidän pitää treenata mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Varsinainen koulutuksen aihe oli siis ohjauksen rytmittäminen.

Aika kinkkisen radan oli Sampo meille laittanut. Käytiin ensin pienissä pätkissä ja lopuksi yritettiin päästä nollana läpi. Noh, spoiler alert, ei me nollaa onnistuttu saamaan mutta niin käy aika harvoin treeneissä. En siis yllättynyt, mutta jäi kuitenkin ihan kiva fiilis Jedin tekemisestä ja meidän yhteistyöstä ja se nyt on aina varsinaista ratasuoritusta tärkeämpää!

Ekalla pätkällä suorastaan aika inhottava siksakpätkä. Tiukkoja valsseja tarvittiin ja niiden treenaaminen tuli todella hyvään saumaan, parikin kertaa on kisoissa/mölleissä jokin kohta radasta kosahtanut siihen että olisi pitänyt valssata mutta minä vain laamailen. Näin videota katsoessa ihan nolottaa kuinka lällysti minä menen, mutta Sampo sanoi kuitenkin ihan koulutuksen lopussa että onnistuin hyvin valsseissa ja sain niihin parempaa terävyyttä. Oppimaanhan sinne mentiin! Ennen putkea piti myös odottaa hetki että koira valitsee oikean pään, voin sanoa että se oli todella tuskallista. Mulla on paha tapa aina vain rynniä eteenpäin kun päässä juskyttää että pakko ehtiä tuonne ja tuonne. Tämäkin oli siis varsin hyvä treenausaihe meille.


Tokalla pätkällä oli sitten kinkkinen kohta nuo kaksi estettä putkien välissä. Ne siis olivat vähän vinossa ja keskenään aika samalla lailla, hankala selittää mutta siis jos toinen olisi ollut vähän lähempänä kameraa niin siinä olisi ollut välistäveto. Näitä koiralle vinosti lähestyttäviä hyppyjä on meidän treeneissä ollut aika vähän eikä Jedi osannut hakea toista hyppyä, vaan lähti minun liikkeeseeni mukaan ja meni ohi, tai sitten meni sen takaakiertona. Aika kauan yritettiin sitä kohtaa ja Sampo sanoi minulle että minun liikkeeni ja ohjaukseni oli kyllä ihan oikein, mutta jostain syystä Jedi ei vaan hahmota. Yritettiin sitten opettaa tuo kohta Jedille ihan alkeista, eli Sampo oli esteen toisella puolella lelun kanssa. Jedi vain tuppasi edelleen menemään sen ohi, kun lähti liikkeeseeni niin vahvasti mukaan. Lopulta Sampo ehdotti että ohjaisin vastakädellä ja kappas, magically Jedi meni sen heti! Sampo vaan vähän varoitteli ettei kannata sitä vastakädelläohjausta ottaa tavaksi, alkaa nimittäin menettämään tehoaan. Luultavasti se taikatemppu tässä oli rintakehän suunta, sitäkin voisi kaiken muun seassa joskus miettiä!
  Videolle en jaksanut näitä lelun kanssa opetushetkiä laittaa ja viimeinen yritys vastakäden kanssa ei valitettavasti tullut videolle. Pari pientä kohtaa kuitenkin...


Kolmas pätkä vaikutti aluksi kinkkisimmältä kaikista mutta yllätyksenä se meni heti virheettä - mitä nyt luulin vahingossa rataan kuuluvan yhden ylimääräisen hypyn, mutta hei, suunniteltuja virheitä ei lasketa! ;) Toki siinä oli vähän kauneusvirheitä ja niitä korjailtiin. Tässä pätkässä oli putkijarrun paikka, yksi niistä asioista joka on ollutkin treenilistalla! Videolla ei nyt valitettavasti ole kuin tuo ensimmäinen yritys, kun kuvaaja oli unohtanut kameran niin ettei kuvassa näy kuin puolet esteistä.



Lopuksi yritettiin koko rataa. Siinä vauhdin hurmassa en ihan kaikkia jippoja muistanut toteuttaa, mutta eipä tuo mitään. Kunhan jatkossa muistan kaikki Sampolta saadut neuvot ja yritän niitä treenata!

Showpiskin kuulumisia

 Koulu vie nykyään huomattavasti enemmän aikaa kuin ennen, joten blogin päivittäminen on jäänyt vaikka häppeninkiä onkin ollut ihan kiitettävästi. Pieni tiivistys viime ajan tapahtumista!

Varmaan tärkein päivä oli viime lauantaina kun käväistiin jälleen näyttelyssä. Eipä mulle mitään uutta tietoa Jedistä tullut. Erittäin Hyvä poika, vähän hoikka ja tykkää pröystäillä hännällään mutta muuten ihan kohtuullisen hyvä!

Näin siis Derek Smith lyhyesti kertoi:  

Tricolour. Could have a little more substance allthrough. Lovely coat. Decent head. Decent movement. Tail carriage is poor.

Hännänkanto oli selvästi tärkeää kyseiselle herralle ja se taisi aika monella tiputtaa arvosanaa. Jedin lopullinen tulos oli siis EH2, kaksi kilpakumppania oli ja molemmille tuli myös EH. Mielestäni aika Jedin näköinen arvostelu, ei ollut sellaista mistä olisi eri mieltä (ainakaan tuo "tricolour"... enpäs tiennykään! :P), ainoastaan "lovely coat" oli sellainen jota en odottanut arvostelussa lukevan. Jedihän on nyt ihan pohjavillaton mutta ilmeisesti kolmen naisen voimin tehty tehopuunaaminen toimi hienon turkin illuusion aikaansaamiseksi!

Liikkeet oli kerrankin arvioitu jopa kohtuullisen hyviksi, siinä kun on yleensä ollut vähän moitteen sijaa! Jedi kävikin kaksi päivää ennen näyttelyä fyssarilla että ei ainakaan ollut jumeja estämässä Jediä liikkumasta niin ylväästi kuin se osaa. Vähän oli lihakset olleet jumissa mutta ei mitään hälyyttävää. Tällä kertaa fyssari oli sitä mieltä että Jedi on edelleen kyllä toispuoleinen, mutta nyt vahvemmat lihakset ovat toisella puolella! Ilmeisesti olen onnistunut aika hyvin siinä heikomman puolen jumppauksessa :D Nyt siis kuitenkin treenataan Jediä ihan symmetrisesti eikä keskitytä vasemmalla tai oikealla sijaitseviin lihaksiin.

 

Virallisen näyttelyn lisäksi ollaan käyty kahdessa mätsärissä. Toisessa Jedi oli varsin hienosti sinisten ykkönen. Tällä kertaa oli muistaakseni ainakin kolmisenkymmentä pientä aikuista. Kyllä se voitto tuntuu paremmalta kun on ollut enemmän vastusta! Bis-kehässä ei enää menestytty. Toinen mätsäri oli osa ShowHau-kiertuetta. Siellä oli todella paljon koiria ja eipä me muuta saatukaan kuin punainen nauha. Jedi kävi toki myös studiokuvauksessa, en nyt usko että siitä seuraavaa mister ShowHauta tulee mutta ainakin nyt on siitä studiokuvia kun se on vähän ollut haaveena! Lisäksi on toki mahdollisuus että vilahdetaan telkkarissa. Ainakin Jedi pääsi videokameran lähikuviin pari kertaa. Pitää katsoa tarkkaan tuleva kausi. :D

Nyt tulevana maanantaina on vihdoin se MH-luonnekuvaus! Minua totta puhuen vähän jännittää, koska en vaan osaa yhtään arvioida miten Jedi tulee reagoimaan. Itse kun en ole mikään ekspertti ja Jedikin loppujen lopuksi vielä nuori koira, eli sen ragoinnit yllättäviin asioihin saattaa mennä vähän mielialan mukaan. Pystyn hyvin kuvittelemaan Jedin olevan sellainen sheltiksi ihan mielettömän rohkea, mutta toisaalta voi hyvinkin olla että se hakee minusta paljon tukea tai että se säikähtääkin jotain odotettua enemmän. Innolla odotan!

Mulla on jo videomateriaalit Kokkosen Sampon koulutuksesta ja parista muustakin treenistä, mutta en ole vaan jaksanut muokata. Saa nähdä koska siitä siis kirjoittelen.

Voihan kontaktit

(Kamera on ollut hyllyssä pölyttymässä ihan hirveän kauan eli ei ole mitään uusia kuvia.  Yritin parhaani mukaan etsiä koneelta joitain kuvia joita täällä ei olisi jotta ei olisi ihan kuvaton teksti.)

 

Ilman kontaktiesteitä olisi agility ja elämä vaan niin paljon helpompaa! :D

 Keinu meni viimeksi kun sitä treenattiin aivan superisti. Se on nyt siis opetettu alusta uudella kriteerillä. Aiemmin Jedi sai lähteä heti kun keinu pamahtaa maahan, nyt on käytössä 2on2off. Tarkoitus oli mennä 4onilla, mutta Jedi tarjoaa aina vaan niitä etukäpäliä maahan. Vähän on mietintämyssyssä että kummalla tyylillä mennään, vähäsen nimittäin pelottaa se että keinu lyö Jediä takajaloille 2o2o-asennossa kun Jedi on niin kevyt.

Ei voi kuin ihmetellä Jedin oppimiskykyä. Takana oli yksi ainoa treeni niin että keinu on alimmassa asennossa ja päässä kosketusalusta. Kyseinen lätyskä oli tosin ihan turha, koska Jedi ei ilmeisesti tajunnut sen olemassaoloa. Pysähtyi kuitenkin. Olipahan ainakin helppoa häivyttää se pois. ;) Nyt maanantaina ennen treenejä ajattelin ulkokentällä tehdä täyskorkealla (ei-säädettävällä) keinulla päähänjuoksutreeniä, eli niin että pitäisin keinua päästä, Jedi juoksisi ihan päähän ja saisi namia ja sitten minä laskisin keinun alas, ilman räminää ja kolinaa. Päästin Jedin vapaaksi ja se karkasi itse keinulle, meni sen häntä heiluen ja innoissaan. Ajattelin heti että nyt jäi traumat ja päätin siksi tehdä ihan kokonaisen keinusuorituksen perään, ja Jedi menikin ihan täydellisesti. Vauhdilla, päähän asti, jäi odottamaan ja tuli vasta kutsusta. Kokeilin vielä muutaman kerran ja joka kerta meni ihan yhtä hienosti. Huh. Se olikin nopea projekti se, toki vielä vaaditaan paljon treeniä ennen kuin pystyn uskomaan että keinu toimii kisaradoilla.

Tämä mielestäni todistaa sen että Jedin keinu ei ollut hidas sen takia että se pelkäisi, vaan siksi että se oli aavistuksen epämiellyttävä este ja opetettu tapa ei ihan Jedille sopinut. Sehän teki vähän alta kuukausi sitten mölleissä lentokeinun eikä siitä jäänyt mitään traumoja. Nyt kun on parempi kriteeri Jedille, on vauhtikin nopeampi. Ei se vielä supernopea suoritus ole, mutta varmuuden myötä siitä tulee melko varmasti sellainen omaan mieleeni täydellinen keinusuoritus.

Ei ollut tarkoitus selittää näin paljoa keinusta mutta kerrankos sitä innostuu! Noh, käytiin kuitenkin tiistaina möllikisoissa. Vähän harmittaa että kahden hyppystartin takia ei voida enää osallistua mölliradoille muuten kuin ulkopuolisena, mutta toisaalta ei vielä voida kisaavien radallekaan mennä kun keinu ei ole vielä kisavarma. Kisatreenihän se toki on möllikisojen tärkein funktio, mutta olisi se toki mukavaa jos olisi mahdollisuus palkintoihin jos onnistuttaisiin.

Mentiin siis kaksi kertaa möllirata. Taidan sanoa näin jokaisen möllikisan jälkeen, mutta mielestäni oli tosi hankala rata mölliradaksi. Alussa aika pahaa kiemuraa ja inhoittava ansaputki.



Ekalla radalla Jedi meni ansaputkeen mutta mitä muutakaan se olisi voinut tehdä kun minä ohjaan noin pliisusti! Puomi oli ikävästi todella hidas, tokikin lähtövauhti oli pieni mutta tätä on käynyt treeneissäkin.
Musta vähän tuntuu että puomi on koko ajan hidastunut vain enemmän ja enemmän. Nyt onkin tehotreenissä siis vauhti puomille.

Toisella radalla alun jaakotus toimi paremmin, olisi tosin toiminut paremmin jos olisin lähtenyt heti liikkelle, mutta katsoin syrjäsilmällä että Jedi menee kohti putkea ja luulin pelin olleen menetetty. Mutta niin vaan Jedi kääntyi! Puomi oli nopeampi mutta A jotain ihan kamalaa. Ekalla radalla Jedi menee aika lailla kontaktin reunalta, niukin naukin niin että siitä olisi vitonen rapsahtanut, toisella radalla ihan selkeästi yli kontaktin. Mutta noin muuten oli ihan ehjää rataa ja siihen olin tyytyväinen. Yhden hypyn ohi Jedi kaahotti mutta mitäpä muuta voisikaan tehdä pieni kaahaamista rakastava koira jonka omistaja on ihan myöhässä. Suorat putket ovat ihan murhaa mulle :D

Nyt olisi siis kaikille kontakteille treenattavaa. Keinulle varmuutta, puomille nopeutta ja A:lle vaan edes jokin roti. A-esteen ongelma ei siis ole ihan vastikään tullut vaan sitä vastaan ollaan jo noin kuukausi taisteltu. Aloin pysäyttämään Jediä myös A:lla ja treeneissä se onkin mennyt niin että se pysähtyy automationa ilman käskytystä (puomilla siis sanon aina kiipee mikä tarkoittaa pysähtymistä). Ekalla radalla oletin että Jedi pysähtyisi mutta ei. Nyt siis pitäisi tehdä päätös, joko rakentaa A melko lailla alusta ja opettaa se oikea rytmi, tai sitten alkaa pysäyttää ja kierrellä möllejä ahkerasti että saisi Jedin kalloon että pitää pysähtyä myös silloin kun on niin kamalan kivaa eli kun ollaan kisoissa. Kumpikin vaihtoehto on aikaa vievä ja taitaa olla niin että agilityradat eivät riipu enää pelkästään keinusta vaan myös A:sta. Päätöksiä, päätöksiä.